Oulainen Nyt kaikki laulamaan, itsensä laulutaidottomaksi luulevatkin. Se tekee hyvää. Näin kannustaa musiikin tohtori ja Uudenmaan läänintaiteilija Ava Numminen, joka avasi tiistain luennollaan Oulaisten Musiikkiviikot.
"En väitä, että kaikista tulee huippulaulajia, mutta sitä taitoa voi kehittää missä iässä tahansa ja miltä tasolta tahansa", laulunopettajanakin toimiva Numminen kannustaa.
Laulu ja musiikki kehittävät useiden tutkimuksien mukaan ihmisen aivotyöskentelyä jo sikiöstä asti.
"Musiikki vaikuttaa suoraan vauvaan ja sikiöön. Vaikutusta voimistaa äidin samansuuntainen reaktio. Kun äiti rentoutuu tai on iloisella mielellä, tieto siitä kulkeutuu vauvalle. Myös isän laulaminen on merkityksellistä."
Läänintaiteilijana Numminen vie taidetta ja kulttuuria sairaaloihin. Laulu toimii hänen mukaansa monissa tapauksissa kuin lääke.
"Laulu auttaa esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastavien kävelemistä. Suomalaiset tutkijat ovat todenneet systemaattisen musiikin kuuntelun edistävän aivohalvauksista toipumista", Numminen mainitsee esimerkkeinä.
Mitä tahansa musiikkia ei sairaalle tai kenelle muullekaan pidä tuputtaa. "Vain oma mielimusiikki auttaa."
Laulamisella on myös sosiaalinen puolensa.
"Omasta tai lähiomaisen depressiosta kärsivät ja omaisen kuolemaa surevat kokevat kuorossa laulamisen erittäin tärkeäksi."
Laulua ei kuitenkaan käytetä suomalaisissa sairaaloissa tai muissa hoitolaitoksissa yleisesti.
"Se ei todellakaan ole kauttaaltaan käytössä, vaan satunnaisesti ja yksittäisten ihmisten kiinnostuksen varassa. Joissakin vanhusten hoitopaikoissa on luotu musiikkikulttuuria, mutta se on harvinaista", Numminen kertoo.
Numminen harmittelee tilannetta. Musiikki olisi edullinen, usein jopa aivan ilmainen keino auttaa.
"Tiedon lisääminen on tässä asiassa avainkysymys. Musiikki auttaa koko yhteisöä, niin asiakkaita kuin henkilöstöäkin. On kokemusta siitä, että henkilöstön sairauspoissaolotkin vähenevät musiikin myötä."
Numminen muistuttaa, että laulu on kaikkien oikeus. Samoin kuin ihminen on kielellinen olento, Numminen näkee, että ihminen on myös musiikillinen olento.
"Jaottelu musikaalisiin ja epämusikaalisiin ihmisiin on tätä taustaa vasten aika lailla perusteeton."
Kun Nummiselta kysyy, mitä mieltä hän on Idolsin kaltaisista televisio-ohjelmista, joissa huonot laulajat haukutaan ja nauretaan miljoonan televisiokatsoja edessä, hän ei sanojaan säästele - siitäkään huolimatta, että monet taitavat muusikot saavat ohjelmien kautta mahdollisuutensa.
"Minä en ymmärrä sitä. Se on syvältä ja vääristynyttä. Me emme voi tietää, mitä esitysten taustalla on. Pieleen menneen esityksenkin takana voi olla paljon harjoittelua. Jos pokka kestää, ehkä se ei vaurioita ihmistä. Jos on hirveästi tehnyt töitä ja sitten tyrmätään, se voi olla hyvin traagista."
Helposti syntyy ajatus, että näin lauluun annetaan oikeus vain heille, jotka ovat jo hyviä.
"Laulu on symboli sille, että ihminen nauttii elämästään. Laulamalla saa myös purkaa huoliaan", Numminen linjaa.