Loma on lusittu ja opettajat palaavat päiväjärjestykseen maanantaina. Moni opettaja sai ennen loman alkua adrenaliiniruiskeen, kun Oulun kaupunginjohtajan Matti Pennasen Oulun ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma vuosiksi 2016–2017 julkistettiin pari viikkoa sitten.
Opetus- ja kulttuuriväki kuohuu. Ensi vuoden tavoitteeksi Pennanen asetti 15 miljoonan euron säästötavoitteet kulttuuri- ja sivistyspalveluihin, perusopetus- ja nuorisopalveluiden osuus säästöistä olisi 10 miljoonaa euroa.
Pakettiin kuuluu 3.–6.-erikoisluokkien lopettaminen ja opetuksen muuttuminen alueellisesti tarjottavasti painotetuksi opetukseksi. Muutos tapahtuisi asteittain jo elokuusta 2015 alkaen.
Mittavat säästötalkoot eivät koske vain erikoisluokkia, vaan ylimääräiset höylätään pois perusopetuksen paletista. Säästöjä tavoitellaan henkilöstöstä ja seinistä. Ensi vuonna edessä on sadan määräaikaisen henkilötyövuoden karsiminen opetus- ja nuorisopalveluista.
Kyseessä on rakennemuutos, tuo tuttu sana, jota viljellään ahkerasti joka sektorilla niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Nyt keskitytään pakollisiin ydintehtäviin, rönsyt karsitaan pois.
Erikoisluokkien tilannetta ja vaihtoehtoja selvitettiin viime keväänä lautakunnassa poliitikkojen pyynnöstä, ei virkamiesten erityisestä oma-aloitteisuudesta tai halusta.
Kolmesta vaihtoehdosta Pennanen nappasi esitykseensä tylyimmän. Kaksi muuta vaihtoehtoa olisi ollut erikoisluokkatoiminnan jatkuminen ennallaan tai luokkatoiminnan alueellistaminen.
Sillä aikaa toisaalla kaivetaan poteroita ja hiotaan taktiikkaa. Nyt odotellaan vastahyökkäystä. Some on laulanut Pennasen budjettiehdotuksen julkistamisesta lähtien. Facebookissa adressin erikoisluokkien säilyttämisen puolesta on allekirjoittanut reilu 4 000 ihmistä.
Sadoilla Oulussa koulunsa käyneillä on reppu täynnä arvokkaita eväitä kuvataide-, musiikki- tai liikuntaluokalta. Moni on ponnistanut eteenpäin opiskelemaan ja edelleen luonut uraa alakoulun erikoisluokalla valetulta vankalta taitopohjalta. Joukossa on Suomen eturivin artisteja, urheilijoita ja taiteilijoita.
Erikoisluokkien puolustajat kokoontuvat maanantaina ennen valtuuston kokousta kaupungintalon eteen. Mielenilmaisussa lauletaan yhdessä Suomen laulu. Marraskuussa voimat oppilasvoimat kootaan yhteen Oulu Must Go On -konserttitapahtumaan.
Puolustusrintamaan on liittynyt Oulun ulkopuolisia voimia. Erikoisluokkien lakkauttamista tasa-arvoon vedoten ihmettelee blogissaan Oulun Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Jaakko Kuusisto. Huudon eetteriin Oulun päättäjien putkinäöstä, junttimaisesta ja vanhanaikaisesta päätöksenteosta julisti oululaislähtöinen, nykyään Helsingin Kaapelitehtaan toimitusjohtaja Petri Sirviö.
Oululaisen Samu Forsblomin mielestä kulttuuritoiminnan säästöt ja erikoisluokkien lakkauttaminen ei ole resurssikysymys. Pelkkiä lillukanvarsia Oulun talouden kehittämisessä, muotoilee Forsblom.
Riittävätkö puolustajien pelimerkit? Tunnetusti budjettiesitystä ei revitä auki, mutta jouston varaa niin tahdottaessa on.
Tasapäistäminen ei ole tätä päivää. Kuntaliitostakaan ei pidä syyttää. Erikoisluokkien säilyttäminen on tahtoasia, arvokysymys, ei kuljetus-tai etäisyysongelma.
Kulttuurin- ja liikunnankukkasia kasvaa koko Oulun kaupungin alueella. Vuosittain ala- ja yläkoulujen erikoisluokilla on noin 1 200 oppilasta. Tasa-arvoa tukevaa toimintaa on antaa mahdollisuus, ei ottaa pois. Kohta 50 vuotta jatkunut perintö on vaarassa valua hiekkaan. Nyt on tarvetta Sointu Annalan kaltaisille tahtoihmisille, opettajille, jotka 1960-luvulla loivat jykevän perustan Oulun musiikkiluokkatoiminnalle ja edelleen erikoisluokille.
Kolumni