"Täällä kieltämättä kuulee samoja teoksia kuin Sibelius-Akatemiassa opiskellaan. Mutta akatemiankin ohjelmistorakenne syntyy käytännön kautta. Kilpailemaan halukkaat ihmiset katsovat, mitä lauluja kilpailuissa pyydetään esittämään, ja opiskelevat juuri niitä", sanoo sunnuntaina alkavien Lappeenrannan laulukilpailujen toiminnanjohtaja Tuulikki Närhinsalo.
Näin kilpailut ja koulutus pelaavat yhteen koko läntisen maailman mitassa. Ne ovat toinen toistensa erottamaton seuraus, yhtä aikaa muna ja kana. Lappeenrannan laulukilpailut toimivat suomalaisille laulajille ennen kaikkea tehokkaana työvoimatoimistona.
"Kilpailujen formaatit edellyttävät tiettyä, erittäin laaja-alaista liedin ja oopperan tuntemusta. Siis sitä, mitä työmarkkinoillakin kysytään. Tietysti laulajille on tärkeää, että tuomaristossa istuu ihmisiä, joilla on merkitystä ja vaikutusvaltaa tulevan uran kannalta. Moni Lappeenrannassa menestynyt nuori onkin päässyt tuoreeltaan tekemään pikkurooleja Kansallisoopperassa", sanoo Närhinsalo.
Vaikka performanssia
Puheita Lappeenrannan laulukilpailujen vanhakantaisuudesta tai sisäsiittoisuudesta Tuulikki Närhinsalo ei ymmärrä.
"Sibelius-Akatemia ei ole kovin näkyvästi mukana, vaikka suurin osa laulajista tulee sieltä. Instituutiona Kansallisooppera on vahvemmin esillä. Tuomariston puheenjohtajanakin toimii kansallisoopperan pääjohtaja Erkki Korhonen. Tuomaristoon kuuluva kapellimestari Markus Lehtinen on Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professori, mutta hänet pyydettiin mukaan ennen kuin hänet nimitettiin virkaansa."
Juryssä istuvat lisäksi baritoni Jaakko Kortekangas, sopraano Päivi Nisula, mezzosopraano Lilli Paasikivi ja basso Mati Palm Virosta.
Lappeenrannan laulukilpailuissa voi halutessaan esittää hyvinkin modernia ohjelmistoa.
"Meillä on välierässä pakollisena vähintään yksi vuoden 1960 jälkeen sävelletty teos. Ei säännöissä kielletä kokeilemasta vaikka performanssia, mutta traditio kai katsotaan niin turvalliseksi, että ani harva lähtee tietoisesti rikkomaan rajoja", Tuulikki Närhinsalo arvelee.
Tähän asti kilpailijoille on tarjottu 70-80 aarian lista, josta heidän on ollut pakko valita. Nyt he ovat saaneet päättää loppukilpailuaariansa vapaasti.
Laulukilpailijat myös karsittiin ensimmäistä kertaa julkisen, yleisölle avoimen ennakkokilpailun kautta, joka pidettiin lokakuussa Lappeenrannassa.
Katsojalukujen perässä
Televisio tuo Tuulikki Närhinsalon mukaan mielellään kalustonsa Lappeenrannan laulukilpailuihin, koska "suomalainen keskikatsoja jaksaa katsoa muutaman minuutin mittaisen laulun tai ooppera-aarian, mutta puolen tunnin konsertot edustavat jo vierasta elementtiä".
Lappeenrannan välieräilloista Radio Yle 1 lähettää tunnin pituisen koosteen ja loppukilpailu tulee radiosta suorana. Digi-kanava Yle Teema lähettää loppukilpailun suorana.
TV 1 koostaa finaalista myös puolentoista tunnin ohjelman, joka nähdään 6. tammikuuta pienellä viiveellä illalla heti kilpailun päättymisen jälkeen.
Lue myös:Uuden sukupolven sopraano Rovaniemeltä