Lähde: Taulavuori K., Taulavuori E., Skre O., Nilsen J., Igeland B., Laine K. 2004: Dehardening of mountain birch ecotypes at elevated winter temperatures. New Phytologist 162.
Ilmastonmuutoksen asiantuntijat ennustavat keskilämpötilojen nousevan boreaalisella vyöhykkeellä 4-7 astetta vuoteen 2100 mennessä.
Erityisesti talvien odotetaan lauhtuvan. Koska korkeat talvilämpötilat heikentävät monivuotisten kasvilajien kylmänkestävyyttä, ilmastonmuutos saattaa altistaa esimerkiksi pohjoiset puulajit keväisille pakkasvaurioille.
Vastaavia havaintoja männystä ja mustikasta
Oulun yliopiston kasvitieteilijät ovat yhdessä norjalaistutkijoiden kanssa selvittäneet korotetun talvehtimislämpötilan vaikutusta tunturikoivun kylmänkestävyyteen ja erityisesti sen purkautumiseen keväällä.
Tutkimuksessa vertailtiin pohjoisia ja eteläisiä, merellisiä ja mantereisia sekä eri korkeudella merenpinnasta kasvavia ekotyyppejä, erilaisiin olosuhteisiin geneettisesti sopeutuneita rotuja.
Tutkimuksessa ilmeni, että talvehtimislämpötilan nostaminen neljällä asteella nopeuttaa tunturikoivun kylmänkestävyyden purkautumista keväällä.
Vastaavaa on aiemmin havaittu myös esimerkiksi mäntyä ja mustikkaa koskevissa tutkimuksissa.
Eteläiset tunturikoivut herkempiä
Tunturikoivun ekotyypit poikkesivat merkittävästi toisistaan alttiudessa pakkasvaurioille.
Ilmaston neljän asteen lämpeneminen ja talvien lauhtuminen uhkaa tutkimuksen valossa pahiten eteläisiä, korkealla merenpinnasta kasvavia tunturikoivuja. Keväisten pakkasvaurioiden riski on pienin pohjoisilla ekotyypeillä, jotka ovat kasvuympäristössään sopeutuneet suuriin vuotuisiin lämpötilavaihteluihin.
Lämpötilojen kohoaminen on ennusteiden mukaan kuitenkin voimakkainta pohjoisimmilla alueilla, mikä tasoittaa ilmastonmuutoksen vaikutusta eri ekotyyppeihin.