Vielä pari vuotta sitten Baltian kolmen valtion eli Viron, Latvian ja Liettuan kasvulukemat huitelivat lähellä kymmentä prosenttia, jopa sen yläpuolella. Maita kutsuttiin ihaillen muun muassa taloustiikereiksi. Osaksi kyse oli kuitenkin kuplasta. Kysyntää piti yllä ulkomaisten, ennen kaikkea pohjoismaisten pankkien höveli lainoitus investointeihin ja kulutukseen.
Nyt kansainvälinen talouslama koettelee Baltian kolmikkoa kovemmin kuin mitään muita EU-maita: Latvian tuotanto syöksyi toisella vuosineljänneksellä 19,6 prosenttia, Viron 16,1 prosenttia ja Liettuan peräti 22,4 vuotta aiempaan verrattuna.
Liettuan ja Latvian koko tämän vuoden talouskasvunkin ennakoidaan putoavan noin 20 prosenttia miinukselle. Sellaista ei näissä maissa ole tapahtunut sitten vuoden 1992, jolloin maat olivat juuri irtautuneet romahtaneesta Neuvostoliitosta.
Syvimpiin vaikeuksiin on vajonnut 2,3 miljoonan asukkaan Latvia. Tämän viikolla maan hallitus piti hätäistunnon, josta kuultiin olosuhteisiin nähden jopa myönteinen uutinen: maan pääministerin Valdis Dombrovskisin mukaan Latvian konkurssi on saatu estettyä.
Näin ehkä on, mutta uhrauksetkin ovat olleet kovat. Esimerkiksi eläkkeitä ja julkisen sektorin palkkoja on maassa kriisin aikana pudotettu jo kahdesti, eikä leikkauksille näy loppua. Rajun säästökuurin lisäksi miljardien eurojen tukea on tarvittu kansainvälisiltä rahoittajilta IMF:ltä ja EU:lta.
Latvialaisia pidetään rauhallisina ja viileinä, mutta nyt malja on maassa piripinnassa. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan lähes puolet kansalaisista on valmiita osallistumaan väkivaltaisiin mielenosoituksiin, jos heidän etujensa puolustaminen sitä vaatii. Toistaiseksi kansalaiset ovat tyytyneet osoittamaan mieltään rauhallisesti pääkaupunki Riian keskustassa.
Jos muualla Euroopassa kasvu on jo alkanut tai pian alkamassa, Baltian maiden käänteen odotetaan tulevan vasta ensi vuoden puolen välin paikkeilla tai jälkipuoliskolla.
Umpikurja taloustilanne on alkanut näkyä myös maastamuuton kasvuna. Muutto esimerkiksi Latviasta on vilkkaampaa kuin kertaamaan vuoden 2002 jälkeen. Kun lähtijöitä ovat enimmäkseen nuoret aikuiset, maa menettää juuri sitä joukkoa, jonka varaan sen pitäisi tulevaisuutensa rakentaa. Pahasti näpeilleen ovat saamassa myös holtitonta rahoitusta harjoittaneet ulkomaiset pankit.