Latvian EU-jäsenyys lähestyy piiru piirulta. Huikea taloudellinen kasvu hivuttaa maata kohti muun Euroopan tasoa, mutta kiviä taipaleella riittää. Tulojen epätasainen jakautuminen, rikollisuus ja vähemmistökysymys aiheuttavat vielä ongelmia.
Riian keskustassa pyöriskelevälle kaupunki näyttää hyvinvoivat ja modernit kasvonsa. Riika onkin parhaiten säilyneitä kaupunkeja Euroopassa. Vanhat rakennukset on melkein kokonaan kunnostettu. Laitakaupungilla ja esikaupungeissa alkaa rakennuksissa näkyä Neuvostoliitosta muistuttavaa rappeutuneisuutta ja ankeutta.
Latvialaiset eivät mielellään puhu ongelmista tai vaikeuksista, vaan jotkut huonommin menevät asiat ovat heille haasteita joissa riittää työsarkaa.
Latvian bruttokansantuotteen kasvu oli tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 7,5 prosenttia, jota voidaan pitää erittäin kovana. Tahti tuntuu jatkuvan, mutta samalla tuloerot joidenkin arvioiden mukaan kasvavat. Työttömyys oli marraskuussa 8,5 prosenttia.
Korruptiota vastaan Latvia taistelee vasta perustetun viraston voimin. Myös harmaata taloutta esiintyy paljon kaupunkien ulkoilmatoreilla. Verotulojen menetyksestä huolimatta hallitus ei ole järin innokkaasti kitkemässä harmaata taloutta. Valtiovalta tukee ulkoilmatorien toimintaa, sillä sen työllistävän vaikutuksen arvioidaan olevan ainakin 100 000 ihmistä.
Luokan
paras oppilas
Latvia on muiden Baltian maiden tavoin pääsemässä Naton jäseneksi. Maa pyrkii olemaan luokan paras oppilas ja on kuuliaisesti toteuttanut jäsenyyden suositukset esimerkiksi nostamalla puolustusmenot kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Irakissa on nyt 140 latvialaista sotilasta.
Latvian nykyarmeijan on ollut vaikea motivoida nuoria miehiään maanpuolustukseen. Siksi tänä vuonna tehtiin päätös, jonka mukaan palkka-armeijaan siirrytään vuosien 2006-2007 aikana.
Latvialla on selkeä kanta meneillään oleviin hallitusten välisiin neuvotteluihin EU:n uudeksi perustuslaiksi. EU-politiikka-osaston johtaja Dace Treija Latvian ulkoministeriöstä sanoo, että jokaisen maan tulee ehdottomasti saada oma komissaari, jolla on äänioikeus.
"Menestyksemme neuvotteluissa on suuri haaste. Haluamme viisi Euroopan parlamentin jäsentä. Tähän saakka keskusteluissa on esitetty, että Latvia saisi vain neljä", Treija sanoo.
Itsenäistymisensä alkuaikoina Latvian piti ottaa suunta länteen tai itään, ja se tehtiin selkeästi Naton ja EU:n suuntaan. Aikanaan askel ei ollut yhtä luonteva kuin se näin jälkeenpäin vaikuttaa.
Suhde Venäjään
yhä ongelmallinen
Maan suhde Venäjään ei ole paras mahdollinen. Venäjä on toistuvasti arvostellut tapaa, millä Latvia kohtelee venäjänkielistä vähemmistöään.
Latviassa arvioidaan, että Venäjä haluaa jarruttaa maan EU-jäsenyyttä. Latvian integraatio- ja vähemmistöministeri Nils Muiznieks vakuuttaa, että venäläisvähemmistön asema Latviassa täyttää EU-kriteerit.
"Venäläisille ja muille vähemmistöillemme ovat yhtäläiset oikeudet latviankielisten kanssa. Paraikaa rakennamme vähemmistöille kulttuuri- ja tiedotuskeskuksia sekä kohtaamispaikkoja. Vähemmistöjen edustajia myös palkataan valtion virastoihin töihin", Muiznieks luettelee.
Noin 400 000 venäläisvähemmistöön kuuluvaa Latviassa asuvaa henkilöä on vailla kansalaisuutta, ja suurin osa heistä ei haluakaan kansalaisuutta. Valtio on koettanut madaltaa kansalaisuuskynnystä muun muassa pienentämällä nimellistä maksua ja helpottamalla kielikoetta.
"Ei-kansalaisuudesta on se etu, että ei tarvitse mennä armeijaan. Palkka-armeijan tulo toivottavasti parantaa kansalaisuusinnokkuutta. Ei-kansalainen ei voi työskennellä julkisen sektorin palveluksessa, ei voi äänestää eikä matkustaa vapaasti muissa EU-maissa paitsi Tanskassa. Uskon, että myös EU-jäsenyys lisää kansalaisiksi haluavien määrää", Muiznieks sanoo.
Suomen
ystävä
Suomi on avustanut Latviaa sen EU-jäsenyyspyrkimyksissä muun muassa antamalla konkreettista valmennusta ja tukenut jäsenyydestä käytyä kansanäänestystä. Latviasta on käynyt Suomessa ryhmiä katsomassa, miten kohtuullisen uudessa EU-maassa toimitaan.
Latviassa on nyt noin 350 rekisteröitynyttä suomalaisyritystä, mutta aktiivisesti siellä toimivia on noin pari sataa. Suomi lienee suurin ulkomainen investoija Latviassa. Ulkomaisen rahan alkuperä ei ole usein nähtävissä.
Riiassa Suomi näkyy muun muassa vasta avattuna Stockmannin tavaratalona. Samassa lasipalatsissa toimii Finnkinon Forum-elokuvateatterikeskus. Lisäksi Latviassa toimivat muun muassa Kesko Citymarketeineen ja Rimeineen sekä Jysk.
Suomalaiset turistit ovat olleet Latviassa suurin ryhmä tähän syksyyn saakka, mutta nyt saksalaiset ovat ajaneet edelle. Latvia tavoittelee viiden prosentin osuutta bruttokansantuotteesta matkailun alalla, joten silläkin saralla latvialaisilla riittää paljon työtä.
Suomessa keskustellaan Nato-jäsenyydestä hieman toisin kuin Latviassa. Ulkoministerin erityisavustaja Peteris Elferts suosittaa meille lämpimästi Natoa ja lupaa Latvialta kaiken tuen mahdolliselle jäsenyydelle.
"Se loisi ihan uusia yhteistyömahdollisuuksia maidemme välille", Elferts sanoo.
