Latvian pääkaupungissa Riiassa on samanlainen venäläissotilaiden muistomerkki kuin Tallinnassa. Se sijaitsee Riian ydinkeskustan liepeillä, mutta Latvian hallituksella ei ole aikeita sen siirtämisestä, vaikka muistomerkin ympärille kokoontuu voiton päivänä 9. toukokuuta Tallinnan tavoin suurilukuinen joukko venäläisiä.
Näin sanoo Latvian Helsingin-suurlähettiläs Einars Semanis, joka kävi torstaina tarkastamassa maan uusimman kunniakonsulaatin Oulussa. Oulun osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo on jokin aika sitten aloittanut Latvian kunniakonsulina.
"Latviassa vallitsee yksimielisyys siitä, että historiaan liittyviä asioita ei kärjistetä. Yksikään merkittävä puolue ei ole ehdottanut muistomerkin siirtämistä", 49-vuotias Semanis selvittää.
Latvian venäläinen väestönosa on suhteellisesti laskien Viroa suurempi, mutta ongelmat ovat ainakin tällä haavaa selvästi pienemmät. Latvian 2,3-miljoonaisesta väestöstä lähes 40 prosenttia on venäläisiä ja muita slaaveja, kun Virossa osuus on vajaa kolmannes.
"Viron ja Latvian hallitusten toimissa on eroja. Viro on edistynyt tietyillä aloilla nopeammin. Virolaiset ovat olleet rohkeampia ja suorempia toimissaan. Me taas emme etene yhtä nopeasti esimerkiksi historian tulkintakiistojen ratkaisemisessa. Meidän lähestymistapamme on ollut status quon säilyttäminen", Semanis kertoo.
Jo neuvostoaikana Viro oli eräs kehittyneimpiä osia Neuvostoliitosta, Moskovan yliopistossa filosofian alaan kuuluvan tohtorin väitöskirjan tehnyt Semanis muistuttaa. Hänen mukaansa Viro oli neuvostoaikana myös immuuni ideologialle.
"Latviaa sen sijaan raiskattiin henkisesti hyvin pahasti. Selitykseksi on tarjottu sitä, että 1950-luvulla Latvian kommunistipuolueesta tuhottiin kansallismielinen siipi, mutta Viron ja Liettuan puolueet jätettiin puhdistamatta", Semanis sanoo.
Latvia on ollut suurlähettiläs Semanisin mukaan kolmesta balttimaasta keskimmäisenä kovimmassa paineessa. Latviassa oli neuvostoarmeijan alueellinen päämaja, sinne tuotiin runsaasti työvoimaa muualta Neuvostoliitosta. "Tästä syystä tilanteemme on hyvin erilainen kuin Virossa", Semanis perustelee.
Myös Latvialla on ollut omat vaikeat hetkensä venäläistensä kanssa. Pahimmat kiistat on käyty kieli- ja koululakien uudistamisesta. Latvia pyrkii askel askeleelta siihen, että koulujen pääopetuskieli olisi latvia. Vielä nyt venäläisoppilaat opiskelevat omissa kouluissaan venäjän kielellä.
Koulujärjestelmä ja sitä kautta koko yhteiskunta on jakautunut kielirajan mukaisesti kahtia. Tästä kahden erillisen yhteisön rakenteesta Latvia pyrkii eroon, Semanis perustelee.
Puolen vuosisadan miehityksen jälkiä ei hetkessä hävitetä. Semanis selvittää tiedemiehen äänenpainoin, että helpointa on ottaa käyttöön demokraattiset instuutiot. Toiseksi nopeimmin onnistuu talouden uudistaminen. Kaikkein hitaimmin tapahtuu arvojen, ajattelun, perinteiden ja stereotypioiden muuttuminen, siihen menee optimistisimpienkin arvioiden mukaan sukupolvi.