Hiihto Maailmancup
Pienellä tummalla naisella on hiljainen ääni ja ujo hymy. Norjassa Marit Björgen on saanut lempinimen Rautanainen. "Siksi kai, että olen hiihtäjäksi aika vahva", hän naurahtaa.
Ylivertaiseksi sanottu fyysinen voima on syntymälahja.
"Tietysti sekin vaikuttaa, että olen maalta kotoisin. Olen pienestä asti tehnyt työtä vanhempieni lammasfarmilla. Ja onhan Norjassa vuoria kovaan harjoitteluun", Björgen sanoo.
Naiseksi Björgenillä on poikkeuksellisen vahvat jalat ja ylävartalo, ja naisten huippu-urheilussa juuri voimassa on suuremmat yksilölliset erot kuin miehillä. Björgen on vahvin pitkillä perinteisen matkoilla ylävartalonsa ansiosta. Vahvat jalat taas auttavat kuokkaamaan ylämäkiä luisteluhiihdossa.
"Björgen on intohimoinen ja määrätietoinen harjoittelija. Teknisesti hän ei ole erityisen hyvä, mutta hän on kehittänyt itselleen sopivan, taloudellisen tekniikan", ruotii hiihtovalmentaja Toni Roponen.
"Fysiikka taas auttaa häntä pitämään tekniikkaa yllä. Moni tietää, miten pitäisi hiihtää oikein ja pystyykin siihen 500 metriä, mutta kymmenen kilometriä on eri asia."
Kova pää
Suomalaishiihtäjien päävalmentajana vuosina 1989--92 toiminut Heikki Pusa vertaa Björgeniä Marjo Matikainen-Kallströmiin, joka oli edellinen suoraan nuorista aikuisten huipulle noussut naishiihtäjä.
"Yhteistä heille on myös vahva halu menestyä. Molemmilla on kova pää", hän sanoo.
Norjassa Björgeniä verrataan maan edelliseen kultanaiseen Bente Skariin ennen kaikkea hapenottokyvyn suhteen. "Skarilla se oli suhteessa tärkeämpi ominaisuus kuin Björgenillä, jonka valtti on ennen kaikkea fysiikka", Roponen pohtii. "Magnar Dalenin tultua päävalmentajaksi Suomen maajoukkueessa on tehty enemmän voimantuottoon tähtääviä tasatyöntöharjoituksia kuin koskaan aikaisemmin", hän huomauttaa.
Vuoren juurella kasvaminen ei ole ainoa hyvä puoli norjalaisuudessa, jos maastohiihtäjäksi mielii.
"Norja on huippu-urheilumaa. Hiihto on arvostettu laji, jonka pariin hakeutuu lahjakkaita urheilijoita", Roponen sanoo. "Onhan Norjassa tietysti erilaiset olosuhteet kuin nyt vaikka Pohjanmaalla, missä suurin nousu kiivetään ojasta pellolle. Merkillepantavaa on kuitenkin sekin, että Norjan huoltoryhmä epäonnistuu työssään harvoin. Tämä on myös välineurheilua", Pusa jatkaa.
Kisa kovenee
Kaikesta huolimatta Marit Björgen ei ole voittamaton.
"Lahjakkuuksia tulee aina, mutta kukaan ei ole jatkuvasti ylivoimainen", Pusa sanoo. "Todellinen menestys mitataan arvokisoissa, ja tänä vuonna myös Tour de Ski näyttää paljon."
Supertähden syttyminen on maastohiihdossa nykyään harvinaisempaa kuin ennen. "Björgen ottaa vielä arvokisamitaleja, mutta ylivertaista voittokulkua tuskin nähdään. Kilpailu kovenee koko ajan", Roponen sanoo.
Marit Björgenin haaveissa siintää kultamitali Vancouverin olympialaisista vuonna 2010. Torinon yksi hopeamitali oli pettymys paitsi hänelle itselleen, myös koko Norjalle.
Sapporon MM-kisat helmikuussa ovat matkan ensimmäinen etappi.
"Vancouverissa aion olla paremmassa kunnossa, sillä todennäköisesti ne ovat viimeiset olympialaiseni", hän sanoo. Marit Björgen hiihti toiseksi Rukan perinteisellä kympillä sunnuntaina. Maailmancupin johtajan keltainen liivi pysyy päällä edelleen.