"Tähän saliin saadaan kahdeksan huoneistoa", hotelliyrittäjä ja kiinteistösijoittaja Mikael Gröhn esittelee hotelli Lapinportin entistä ravintolasalia ja sen maankuuluksi tullutta tanssiparkettia. Vain muutama kuukausi on aikaa siitä, kun samalla parketilla karkeloitiin vielä valssit ja tangot, kuten lähes 40 vuoden aikana on aina kerran viikossa tehty.
Varsinkin matkatöitä tekevien keskuudessa tutuksi tulleet naistentanssit ovat nyt peruuttamattomasti historiaa. Gröhnin käsissä monet vaiheet nähnyt hotelli-ravintola suunnistaa kaikenikäisten asukkaiden vuokrataloksi.
Talon uusi elämä on siinä vaiheessa, että hotellihuoneista ja ravintolasalista asunnoiksi muutettavat 43 huoneistoa olisivat suurelta osalta jo elokuussa käytössä.
Rovaniemen entisen kaupungintalon jälkeen Lapinporttia saneeraava Mikael Gröhn ei kuskaa tanssiparkettia kaatopaikalle. Koska sillä on monille tunnearvoa, Gröhn aikoo ottaa parketista palasia ja kehystää ne tauluiksi.
Gröhn itsekin on käynyt asiakkaidensa kanssa muutaman kerran viettämässä iltaa Lapinportin ravintolassa, mutta ei ole osannut aavistaa, että olisi jossakin vaiheessa sen omistaja. Säästöpankin aikoinaan hyvin rakennuttaman kiinteistön kauppa syntyikin nopeasti sen jälkeen, kun kiinteistön omistava norjalainen hotellisijoituksiin erikoistunut yhtiö tarjosi sitä edullisesti Gröhnille.
Pieniä saneerauksia
Entisen hotelli-ravintolakiinteistön uusi ura pääsee alkuun suhteellisen pienillä saneerauksilla. Suurista hotellihuoneista on helppo tehdä asuntoja. Kun toinen osa kiinteistöstä on hiljattain saneerattu, huoneet voidaan muuttaa asunnoiksi laittamalla niihin vain keittiötilat.
Kiinteistöosakeyhtiö Kairaportiksi muodostetussa vuokratalossa saneerausta tehdään kiinteistön koosta johtuen niin kiivaasti, että sen keskeltä omistajakaan ei jouda suunnittelemalleen kuukauden kesälomalle.
Gröhn kieltää, että kiinteistösijoittaminen olisi mennyt hänellä veriin, vaikka kaupungintalon saneeraus vei miehen sydämen kokonaan. "Lapinportin osto oli enemmänkin sattumaa", sanoo Gröhn. Kiinteistö tarjottiin edullisesti eivätkä muut ostohalukkaat saaneet rahoitusta järjestettyä.
Revontuli ratkaisi
"Jos kauppakeskus Revontuli ei valmistuisi aivan viereen, olisin ehkä miettinyt ostoa pitempään", Gröhn selittää. Koska Revontuli siirtää keskustaa rautatieasemalle päin ja alueella on muutoinkin hyvä palveluvarustus, asunnoilla on selvästi kysyntää. Jo nyt osa asunnoista on varattu.
Toinen ostoa kiihdyttävä tekijä oli Rovaniemen vanhusväestön huomattava lisäys tulevina vuosina. Vanhusväestön osuuden kasvusta Gröhn on saanut eteensä sellaista tilastoa, että sitä on jopa vaikea uskoa. "Ovatko päättäjät asiaa tiedostaneetkaan vielä oikealla tavalla", epäilee Gröhn.
Gröhn pitää tärkeänä, että senioreille tarkoitettuja vuokra-asuntoja on saatavissa. Keskustan vuokrataloon ja turvallisiin olosuhteisiin voidaan siirtyä asumaan ja siitä huolimatta säilyttää mummonmökki maalla omassa ja jälkikasvun käytössä.
Erikokoisia asuntoja sisältävässä talossa otetaankin erilaisin keinoin huomioon senioreiden turvallinen asuminen. Yhteen osaan vuokrataloa sijoittuu myös kaupungin kotipalvelukeskus.