Latinan kieli on henkitoreissaan, ainakin katolisessa kirkossa. Näin parahti viikonloppuna Vatikaanin tärkein latinisti, veli Reginald Foster englantilaisessa Daily Telegraph -lehdessä.
Foster, jos joku, tietää, mistä puhuu. Hän on ollut paavin kielenkääntäjänä ja avustajana latinaa koskevissa kysymyksissä 38 vuoden ajan. Noihin vuosiin mahtuu neljä eri paavia.
"Latina kuolee kirkossa. En suhtaudu sen selviämiseen optimistisesti", hän purki huoltaan.
Erityisen pahana Foster pitää sitä, että katolisen kirkon papit eivät enää pysty lukemaan alkuperäiskielellä kirkon tärkeimpiin kuuluvia dokumentteja kuten Augustinuksen ja Tuomas Akvinolaisen tekstejä, vaan he joutuvat turvautumaan käännöksiin.
"Se on sama kuin kuuntelisi Mozartia levyautomaatin kautta", hän tuskaili lontoolaislehdessä.
Foster sanoi, ettei syytä asiasta nuoria pappeja. Vika on hänen mukaansa siinä, ettei pappisseminaareissa enää opeteta latinaa.
Maantieteellisesti vahvimmillaan latina oli noin kaksi vuosituhatta sitten, kun se oli levinnyt Rooman valtakunnan mukana Välimeren alueelle puhe-, kirja- ja hallintokielenä. Välimeren länsiosien yleiskielenä latina säilyi 700-800-luvuille asti. Keskiajalla latina oli ennen kaikkea katolisen kirkon ja hallinnon kieli.
Näihin päiviin asti Vatikaani on ollut kielen tärkeimpiä tuki- ja turvapaikkoja. Edelleenkin esimerkiksi katolisten piispojen nimityskirjeet ja paavin lähettämät onnittelukirjeet kirjoitetaan latinaksi papyrukselle.
Vatikaaniin tulee kuitenkin pyyntöjä, joissa kirjeistä toivotaan käännöksiä. Silloin kirjeet voitaisiin lukea kirkkokansalle niin, että sekin ymmärtää, mistä on kysymys. Foster kuitenkin sanoo, "ettei tietenkään" toimita kirjeistä käännöksiä.
Latinan asemasta on Vatikaanissa käyty kovaa kädenvääntöä viime vuosikymmeninä. 1960- ja 1970-luvuilla paavina ollut Paavali VI halusi elvyttää sitä Vatikaanin käyttökielenä, mutta kirkkovaltion nuorempi polvi ei asialle syttynyt.
Nykyinen paavi Benedictus XVI hallitsee latinan erinomaisesti. Viime aikoina on veikkailtu, että Benedictus ottaisi uudelleen käyttöön pitkälle latinankielisen gregoriaanisen messun. Siitä luopuminen herätti aikanaan katolisessa kirkossa kapinointia.
Ainakin Foster on varma, ettei paavi sellaista päätöstä tee. Näin siksi, ettei Benedictus halua sytyttää jälleen uutta kiistaa.
Paavi joutui jo tukalaan tilanteeseen kuohuntaa aiheuttaneen, islamia koskevan lausuntonsa takia ja sen jälkeen Varsovan arkkipiispan nimityksen takia. Niin innokkaasti kun Foster latinaa tukeekin, ajatus vanhan messun palauttamisesta on hänen mielestään typerä.
Se perustuu hänen mukaansa ajatteluun, jonka mukaan ennen oli paremmin. Päätös saisi Vatikaanin näyttämään keskiaikaiselta, Foster sanoo.