Latvian kaltainen pieni ja avoin valtio hyötyy euron käyttöönotosta. Sinne odotetaankin investointiaaltoa. Pankkisektori hämärän rahan turvasatamana vaatii kuitenkin tarkkailua.
Jäljelle ei jää latiakaan. Ei ainakaan Latviassa, jossa latit muuttuivat vuodenvaihteessa euroiksi. Latvian tulevaisuus ei kuitenkaan näytä synkältä, päinvastoin. Euroon siirtyminen on silti herättänyt Latviassa ristiriitaisia tunteita. Euro ei saa kansalaisten keskuudessa varauksetonta tukea, mutta hallitus ajoi Latvian euroalueeseen vastarinnasta huolimatta.
Kansalaisten vastustus johtuu siitä, että he ovat joutuneet käymään erittäin rankan hevoskuurin, jolla Latvian talous saatiin täyttämään euron lähestymiskriteerit. Hallitus ei suostunut devalvoimaan latia, koska se olisi siirtänyt euron käyttöönottoa.
Latvialaiset ovat joutuneet taipumaan maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen palkkojen ja eläkkeiden leikkauksiin, veronkorotuksiin ja työttömyyteen. Talouskuuri ja rakennemuutos ovat olleet kovia, sillä Latvian talous ei kriisin aikana juuri kasvanut, vaan leikkaukset otettiin suoraan kansalaisilta.
Kymmenen vuotta sitten EU-jäsenyyden saaneen Latvian tavoitteena oli liittyä euroalueeseen jo kuusi vuotta sitten. Finanssikriisi muutti kuitenkin suunnitelmat.
Latvialaiset ovat totutelleet euroon jo jonkin aikaa. Syksyn aikana on ollut käynnissä tiedotuskampanja, muuntokurssi on ollut selvillä, euroa ja latia voi käyttää rinnakkain tammikuun puoliväliin ja kaksoishinnoittelu kaupoissa on käytössä puoli vuotta.
Huolenaiheet ovat tutut jo takavuosien Suomen eurokeskustelusta. Hintojen pelätään nousevan euron myötä. Latvialaiset epäilevät myös joutuvansa maksumiehiksi, jos euroalueen pankkikriisi vielä jatkuu.
Vastineeksi euroalueen köyhimmän maan odotetaan olevan yksi EU:n nopeimmin kasvavista talouksista. Latvian kaltainen pieni ja avoin kansantalous hyötyy euron käyttöönotosta. Onhan sen talous nyt vakaa, kun inflaatio, budjettialijäämä, valtionvelka ja korkotaso ovat lähestymiskriteerien tavoittelun ansiosta tasapainossa. Tämän pitäisi näkyä muun muassa korkokuluissa. Latvia odottaa euron myötä samanlaista investointiaaltoa, joko kohdistui Viroon muutama vuosi sitten.
Euroalueeseen liittyminen on viimeinen sinetti, jolla Latvia korostaa sitoutumistaan läntiseen arvoyhteisöön. EU-jäsenyys, Nato-jäsenyys ja nyt myös liittyminen valuuttaunioniin vahvistavat Latvian poliittista asemaa. Talous- ja rahaliittoon liittyminen on uusi merkki siitä, että Latvia pyrkii eroon Venäjän valtapiiristä. Euron toivotaankin tuovan lisää vakautta ja turvaa talouteen.
Venäläisen rahan vahva läsnäolo on Latvialle kuitenkin kaksipiippuinen juttu. Latvian pankkisektoria onkin syytä tarkkailla, sillä pelättävissä on, että osaa Latvian pankkisektorista käytetään hämäräperäisen rahan sijoituspaikkana. Venäjältä ja entisistä neuvostomaista on painetta käyttää Latvian pankkeja rikollisesti hankitun rahan turvasäilönä.
Latvian myötä euroalueeseen kuuluu 18 maata, kun koko EU:ssa on 28 maata. 500 miljoonan asukkaan Euroopan unionissa euron piirissä on jo 330 miljoonaa asukasta.