Reisjärvi 34-vuotias Mika Ilves on poikkeuksellisen viileä kaveri - jopa helikopterilentäjien kylmähermoisuusasteikolla mitattuna. Lentäminen on aina haastavaa, mutta kun kopterilla täytyy 3-4 minuutin välein laskeutua metsäautotielle, muuttuu työ erityisen haastavaksi.
Ilves lannoittaa parhaillaan Kalajokilaakson metsiä. Toimeksiantaja on paikallinen metsänhoitoyhdistys.
Perjantai-iltapäivä Reisjärven Rauran metsämaastossa oli aurinkoinen ja tuuleton. Ilveksen ja laskeutumispaikalla kopterin ravinnesiilon täytöstä vastanneen Pekka Kolosalmen työ sujui ihailtavan vaivattomasti.
Mutta aina kaikki ei käy kuin Hollywood-elokuvissa.
"Metsälannoitusten laskeutumispaikkoja ovat suunnitelleet ihmiset, joilla ei ole mitään käsitystä lentämisestä. Välillä syntyy ongelmia, kun kopterille ei ole riittävästi tilaa", Ilves muotoilee korrektisti.
Kopteripilotti on ammatti, josta moni nuori haaveilee. Lannoituslentäjä-nimikkeellä tosin ei ole kovin mediaseksikäs kaiku. Ilves korostaa, että juuri lannoituslennot tarjoavat lentäjien kaipaamia haasteita.
"Halusin tämäntyyppisiin töihin. Ambulanssikopterin lentäjä joutuu päivystämään paljon. Lannoituskeikoilla on enemmän toimintaa", mainitsee Ilves, joka lentää Tampereen Helikopterikeskuksen koneella.
Työjälki tyydytti
Ilveksen lannoituskohteiden listalta löytyivät muun muassa Veikko Haikolan ja Tapani Torvikosken metsäpalstat. Molemmat nyökkäsivät lentäjän kirurgintarkalle työjäljelle hyväksyvästi.
"Voin luottaa siihen, etteivät lannoitteet päädy puroon - tai naapurin palstalle", Haikola velmuili.
Lannoituskopteri surraa Kalajokilaakson taivaalla seuraavan kahden viikon ajan. Ilves ja tämän kollegat pudottavat 650 000 rakeista lannoitekiloa noin 1 800 hehtaarin alalle. Työ Reisjärvellä jatkuu myös lauantaina ja sunnuntaina.
"Suometsien kasvua vauhditamme lannoiteseoksella, joka koostuu kaliumista, fosforista ja boorista. Kangasmaiden niukkuusravinne on lähes poikkeuksetta typpi", Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski kiteyttää.
Lentolannoitus maksaa noin 200 euroa hehtaarilta. Kalajokilaakson operaation hinta on 360 000 euroa. Metsänhoitoyhdistys veloittaa summan metsänomistajilta.
Melko kallista, vai?
"Mikä on kallista, mikä halpaa. Metsänomistaja saa sijoittamalleen pääomalle kunnon tuoton", huomauttaa metsäneuvoja Tarja Manninen.
Tuuheus tavoitteena
Lannoitusten onnistuminen mitataan neulasnäytteillä. Näytteitä analysoivat Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusaseman asiantuntijat.
Veikko Haikolan tutkimusmetodit ovat maanläheisempiä. Metsäpalstan silmäily ja neulasten näppituntumakokeilu paljastavat olennaisen.
"Lannoitukset lisäävät tuuheutta", tietää Haikola, jonka palsta oli kopterin täsmäpommitettavana jo neljännen kerran.
Lannoitetuilla alueilla voi marjastaa ja metsästää normaaliin tapaan. Varoaikoja ei tarvita.
"Lannoitteet ovat luonnon omia ravinteita, joissa ei ole vaarallisia aineita", Juha Rautakoski alleviivaa.
Lannoitukset kattavat Kalajokilaakson yksityismetsistä vain prosentin alan. Kovin todennäköistä ei siis ole, että luonnossa liikkuja saisi Ilveksen kopterista lannoiterakeita niskaansa.