Lastentarhanopettajien etua ajava OAJ on pöyristynyt Ylen tiedoista, joiden mukaan Helsinki, Vantaa ja Espoo olisivat epävirallisesti sopineet rajoittavansa lastentarhanopettajien palkkoja.
Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila kertoi Ylelle, että kunnat ovat tehneet "herrasmiessopimuksen", jonka mukaan lastentarhanopettajien palkoilla ei kilpailla.
– Tämä kertoo todella kammottavalla tavalla siitä asenteesta, joka kuntatason päättäjillä on varhaiskasvatuksen ja koulutuksen merkityksestä, sanoi Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen STT:lle maanantaina.
Ylen mukaan suullisesti tehty epävirallinen sopimus tarkoittaa, että kunnat eivät nosta lastentarhaopettajan tehtäväkohtaista palkkaa houkutellakseen päteviä hakijoita avoinna oleviin tehtäviin.
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Pia Pakarinen kiistää, että sopimusta olisi.
– Selvitin sekä toimialalta että kaupungin kanslian henkilöstöosastolta, että tällaista sopimusta ei ole olemassa, eikä minun mielestäni edes saa olla.
Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski sanoo kaupungin Twitter-tilillä, että Espoossa seurataan muiden kaupunkien palkkatasoja, mutta palkkakartellia ei ole.
"Tietoisesti vaikeutetaan tilannetta"
Luukkaisen mukaan pääkaupunkiseudun lastentarhanopettajapulaan liittyvät myös palkkaus ja elinkustannukset.
- Mikä on se peruste, että vielä tietoisin toimenpitein vaikeutetaan tilannetta, kun nimenomaan pääkaupunkiseudulla on valtava pula lastentarhanopettajista?
OAJ:n mukaan palkkausjärjestelmä lähtee siitä, että tiettyjen vähimmäistasojen päälle saa maksaa enemmän. Etujärjestö aikoo nyt reklamoida kuntien toiminnasta työnantajapuolen Kuntatyönantajille.
- Tämä (kuntien toiminta) on sovittujen palkkausjärjestelmien rikkomista ja vastaista, koska nimenomaan lähdetään siitä, että työn vaativuus, haasteellisuus ja suoriutuminen otetaan huomioon palkkauksessa. Nyt tässä lähdetään murtamaan sovittuja palkkausjärjestelmiä, Luukkainen syyttää.
Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo STT:lle, ettei sinänsä ole epätavallista, että kunnat tekevät yhteistyötä palkkatilastointiasioissa.
- Mutta jos epäillään, että asiassa on jotain työehtosopimuksen vastaista, niin selvitämme, onko. Jos on, lähetämme korjauskehotuksen ja menettely pitää korjata.
Hänen mukaansa tärkeintä on sopimuksen sitovuus.
- Sitooko tällainen sopimus ja ketä. En voi ymmärtää, että sopimus olisi sitova, jos asiasta ei ole tehty päätöstä kunnassa.
Nybondas-Kangas sanoo, että lopulta asia voisi päätyä tuomioistuimeen.
- Jos valvontamme ei olisi tehokasta, niin OAJ voisi nostaa kanteen työtuomioistuimeen, missä selvitettäisiin rikotaanko työehtosopimusta.