20-25 prosenttia on luku, jonka Lastentarhanopettajaliiton jäsenet haarukoivat tuoreessa kyselyssä oikeudenmukaiseksi palkankorotustoiveekseen. Tavoite on kova, eikä puheenjohtaja Soile Oleander uskokaan moiseen korotukseen tulevan työmarkkinakierroksen aikana.
Sen sijaan Oleander puhuu palkkamaratonista ja toivoi tavoitteeseen päästävän "muutaman sopimuskauden aikana". Liitto oli palkkatempauksellaan näkyvästi esillä lauantaina torilla osana Oulussa pidettäviä Pohjois-Suomen neuvottelupäiviä.
"Mikä on arvokkaampaa kuin että vanhemmat antavat lapsena koko päiväksi hoidettavaksi", kuvasi Oleander lastentarhanopettajien työn vastuuta.
Lastentarhanopettajien säännöllisen työajan keskiansio on 1 746 euroa, vaikka lastentarhanopettajien koulutus on vuodesta 1995 ollut yliopistollista, ja opettajat ovat kasvatustieteen kandidaatteja tai maistereita.
Suomalaisen keskipalkka on 2 126 euroa, koulutustasosta riippumatta. Lastentarhanopettajat jäävät tästä viidenneksen.
Liitto havainnollisti palkkakuoppaansa vertaamalla paljonko Oulun kaupunki maksaa palkkaa lastentarhanopettajille ja kunnat yleensä insinööreille. Jos Raatissa järjestettäisiin 400 metrin juoksukisa palkkapolitiikan hyvityksin, olisivat miesten lähtötelineet takasuoran alussa, mutta naisten pitäisi juosta täysi kierros.
Lastentarhanopettajaliitossa on 13 000 jäsentä, joista 95 prosenttia on naisia.
Palkkojen epäsuhta ei valitettavasti ole uusi asia. "Koko ammattikunnan historiahan on yhtä palkkamaratonia", Oleander totesi lakonisesti.
Alan ongelmana ovat myös määräaikaiset työsuhteet. Akavan työmarkkinatutkimuksen mukaan 56 prosenttia lastenhoitajista on 35-vuotiaaksi määräaikaisessa palvelussuhteessa.
Neuvottelupäivillä puhuttiin palkkojen lisäksi muun muassa varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista.