Lastensuojelulaitoksiin otettujen vauvojen vanhemmat tarvitsevat vantaalaisselvityksen mukaan räätälöityä tukea. Selvityksen mukaan äideistä lähes puolet oli yksinhuoltajia ja joka neljäs ei saanut mitään sosiaalista tukea läheisiltään. Lähes joka toisen kiireellisesti huostaan otetun vauvan vanhemmalla oli myös vaikeuksia ottaa vastaan tarjottua tukea.
Yleisimmät ongelmat lastensuojelutarpeen taustalla olivat vanhempien uupuneisuus ja masennus, joita on usein vaikea erottaa toisistaan. Vain joka kolmas mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi oli ollut hoidossa.
Kiireellisesti huostaan otettujen vauvojen taustalla päihdesyyt näkyvät selvästi. Päihdehuollon palveluja oli käyttänyt vain joka kolmas niistä vanhemmista, joiden vauva oli päätynyt laitokseen päihteiden käytön vuoksi, ilmenee Vantaan lastensuojelun erityispalveluissa valmistuneesta raportista.
Vuosina 2001--2005 Vantaan omien lastensuojelulaitosten asiakkaiksi tuli 108 vuoden ikäistä tai nuorempaa vauvaa. Noin joka kymmenes lastensuojelulaitosten asiakas aloitti asiakkuutensa vauvana.
Vanhemmat haluavat useimmiten itse pitää vauvansa, ja sitä kautta motivaatio kuntoutumiseenkin voi löytyä. Lastensuojelulaitos ei kuitenkaan pysty yksin vastaamaan perheiden tuentarpeeseen, katsoo raportin laatinut Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen. Avuksi tarvitaan terveydenhuollon ja päihdehuollon palveluja toimiviksi palvelukokonaisuuksiksi räätälöityinä.
Monilla vanhemmilla on ollut kielteisiä kokemuksia auttamisjärjestelmän toiminnasta. Mitä enemmän kielteisiä kokemuksia perheillä on ollut, sitä vaikeampaa avun piiriin kiinnittyminen kerta toisensa perään on, sanoo Puustinen-Korhonen.
