Lastensuojelulain uudistavan työryhmän mielestä lastensuojelun tarve olisi selvitettävä nykyistä herkemmin. Ilmoitusvelvollisuutta aiotaan laajentaa, eikä sitä voisi kiertää salassapitovelvollisuuteen vetoamalla. Tavoitteena on saada apu lapselle niin varhain, että lapsen huostaanotoilta vältyttäisiin.
Jos pakkohuostaanottoa kuitenkin joudutaan pohtimaan, asian ratkaisisi ehdotuksen mukaan hallinto-oikeus maallikoista koostuvan sosiaalilautakunnan sijaan. Muissa huostaanotoissa sosiaalityöntekijät valmistelisivat asian ja heidän esimiehensä tekisivät päätöksen. Päätöksestä voisi valittaa hallinto-oikeuteen.
Ennen huostaanottoa viranomaisten olisi ehdotuksen selvitettävä sukulaisten mahdollisuudet tukea lasta. Sukulaiset eivät kuitenkaan olisi aina ykkösvaihtoehto lapsen sijoituspaikkaa valittaessa, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Sirpa Taskinen Stakesista.
Työryhmän ehdotuksen tiistaina vastaanottanut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) lupasi pistää lakiesityksen vauhdikkaasti eteenpäin niin, että eduskunta saisi sen puntaroitavakseen jo ensi syksynä. Hyssälä toivoo, että lakiuudistus tasoittaisi myös niitä suuria alueellisia eroja, joita lastensuojelun palveluissa ja toimintavoissa tällä haavaa on.
Taustalla voi olla laiminlyönti
tai lapsen oma itsetuhoisuus
Nykyisin ilmoitusvelvollisuus koskee muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollossa, kouluissa, poliisissa tai seurakunnissa työskenteleviä. Nyt tätä joukkoa halutaan laajentaa niin, että ilmoituksen tekisivät muutkin lasten ja nuorten parissa työskentelevät sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat. Yksityiset kansalaisetkin voivat ilmoituksia tehdä, mutta heille ei ole siihen velvollisuutta.
Taustalla voi olla epäily laiminlyönnistä, heitteillejätöstä, pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Myös lapsen omat ongelmat kuten päihteiden käyttö tai itsetuhoisuus voivat antaa aihetta lastensuojeluilmoitukseen. Joissakin tapauksissa jopa lapsen jatkuva koulupinnaus tai perheen erittäin heikko taloudellinen tilanne voivat olla syynä ilmoitukseen.
Aikarajoja asioiden käsittelyyn
Lastensuojelulakiin on tulossa myös kolmen kuukauden aikaraja, jossa lapsen tilanne on kiireettömissäkin tapauksissa selvitettävä. Kiireellisissä tapauksissahan on toimittava heti. Tämä on Hyssälän mukaan osa sitä sosiaalitakuuta, jonka hän aikoo saada ensi vuoden budjettiin.
Työryhmä ehdottaa myös tuntuvia muutoksia lastenkoteihin sijoitettavien lasten määriin ja henkilöstön mitoituksiin ja kelpoisuusvaatimuksiin. Henkilöstön vähimmäismäärää asuinyksikköä kohden ehdotetaan nostettavaksi viidestä seitsemään. Lapsia saisi yhdessä asuinyksikössä olla korkeintaan kuusi nykyisen kahdeksan sijaan.
Näihin mitoitusvaatimuksiin Kuntaliiton lakimies Sami Uotinen esitti eriävän mielipiteensä. Hänen mukaansa laitoshoidon kasvavat kustannuspaineet saattaisivat vähentää voimavaroja avohuollossa. Myöskään henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ei saisi hänen mielestään vetää liian tiukoiksi.