Lastensuojelun asiakkaiden määrä on lisääntynyt Oulun seudulla. Lastensuojelua tarvitsevia lapsia tai nuoria oli viime vuonna lähes joka Oulun seudun kunnassa enemmän kuin vuonna 2007. Asiakkaisiin eli hoitoa tarvitseviin lapsiin lukeutuvat sekä avohuollon asiakkaat että esimerkiksi huostaan otetut ja sijoitetut lapset.
Samalla myös lastensuojeluilmoituksia on tullut kuntiin runsaasti. Viime vuoden alussa voimaan tulleen lastensuojelulain myötä ilmoituskynnys on aiempaa matalampi, ja laki määrää puuttumaan tilanteeseen, jossa lapsen hoito ja kehitys ovat selvästi vaarassa.
Kempeleessä lastensuojeluilmoitusten runsaus on yllättänyt sosiaalityöntekijät. Palvelutuotantopäällikkö Timo Kvick kertoo, että yksin tämän vuoden tammikuun aikana ilmoituksia tuli saman verran kuin yleensä kolmen kuukauden aikana.
"Tämän vuoden alusta ilmoituksia on tullut niin paljon, että olen ihmetellyt, mikä tässä oikein on. Useimmissa tapauksissa ilmoitus on ollut aivan aiheellinen. Meihin otetaan yhteyttä 4-10 kertaa viikossa", Kvick toteaa. "Kempeleessä on paljon psyykkisesti oirehtivia lapsia ja nuoria, mikä on todella askarruttanut meitä."
Uusi laki ei
yksin syynä
Uuden lastensuojelulain myötä kunnat ovat huomanneet, että resurssit eivät riitä lain pykälien noudattamiseen. Oulun lääninhallituksen mukaan esimerkiksi lain vaatima asiakassuunnitelma lapsen tai nuoren hoidosta on tekemättä noin puolessa tapauksista.
Lastensuojelun suuri tarve askarruttaa myös Tyrnävällä, kertoo kunnan johtava sosiaalityöntekijä Juha Kähkönen. "Viime vuonna meille tuli 94 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 64 eri lasta. Näistä kokonaan uusia lapsia oli 33. Myös huostaanottoja oli enemmän kuin aiemmin", Kähkönen laskee.
Tyrnävän perhetyöntekijät tekivät viime vuonna 850 kotikäyntiä, mikä on kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2007. Perhetyön asiakkaina olevia perheitä oli puolestaan lähes puolet enemmän.
Juha Kähkönen arvioi, että uusi lastensuojelulaki on yhdenmukaistanut ja terävöittänyt lastensuojelua.
"Tilanteet näyttävät lisäksi kriisiytyvän perheissä niin pahoiksi, että muuta vaihtoehtoa kuin esimerkiksi lapsen sijoittaminen muualle ei ole", Kähkönen kertoo.
Ilmoitusten määrä on kasvanut myös Kiimingissä, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Marja Karhu. "Kiiminkiin tuli viime vuonna 122 lastensuojeluilmoitusta. Myös asiakkaiden määrä on lisääntynyt selvästi", Karhu kertoo.
Karhun mielestä uusi lastensuojelulaki ei yksin selitä ilmoitusten ryöppyä. "Tapaukset ovat lisääntyneet vuosi vuodelta jo ennen lakia. Perheet voivat huonosti", Karhu toteaa.
Kunnilla ei ole juurikaan omia lastensuojelulaitoksia, joten huostaan otetut lapset sijoitetaan yleensä niin kutsuttuihin ostopalvelulaitoksiin ja perhekoteihin. Kunnat ovat yhdessä kilpailuttaneet eri vaihtoehtoja.
Kiiminkiläisessä Peruskalliokodit Oy:ssä asuu tällä hetkellä kuusi lasta ja nuorta. Peruskalliokodit toimii myös kolmen kunnan sosiaalipäivystyksen sijoituspaikkana kiireellisissä huostaanotoissa.
Pihan toisella puolella on itsenäistymisasuntoja, millaisessa myös 18-vuotias Joonas Savolainen asuu. Kolme ja puoli vuotta nuortenkodissa asunut nuorimies on ollut tyytyväinen.
"Itsenäistymisasunnossa on ollut ihan mukavaa."
Opiskelu vie hänet pian maailmalle, sillä maaliskuussa alkavat kolmen viikon kokkiopinnot Ranskan Nantesissa.