Raahe
Jo muutaman vuoden ajan kaupungin sosiaalitoimen määrärahojen riittämättömyyttä tuskailleen sosiaalijohtaja Viljo Lehmuskedon mitta alkaa olla täysi. Tänä vuonna Raahen sosiaalitoimi ylittää budjettinsa Lehmuskedon arvion mukaan 20 miljoonalla vanhalla markalla, noin 3,4 miljoonalla eurolla. Terveydenhuollon osuus ylityksestä on noin 2 miljoonaa euroa.
"Ylitys johtuu suurimmaksi osaksi lastensuojelulaitoksista, joista suurin osa on yksityisiä. Homma on karannut käsistä kun hinnat nousevat eikä laitosten kilpailuttaminen ole mahdollista", sanoo sosiaalijohtaja.
Hän on suivaantunut myös väitteistä, joiden mukaan Raahen kaupungin sosiaalijohto ei tue yksityisiä palveluita. Lehmuskedon mielestä se ei pidä paikkaansa.
"Raahe maksaa palveluista 45 yksityiselle palveluntuottajalle. Valitettavasti vain kahdeksan niistä on Raahessa."
Yksityisistä lastensuojelupalveluista kaupungin vuosittain Raahen ulkopuolelle maksama summa on lähes 2,3 miljoonaa euroa. Sosiaalijohtajan mukaan se tarkoittaa yli 50 työpaikkaa. Häntä harmittaa, ettei lastensuojeluyksiköitä ole perustettu Raaheen, koska ne toisivat kymmeniä työpaikkoja ja silloin palveluista maksettava raha jäisi paikkakunnalle.
"Ei ole ilmaantunut sellaista yrittäjää, joka ottaisi miljoonien riskin", toteaa Lehmusketo ja ihmettelee miksi mikään ei toimi Raahessa ilman kaupungin antamaa rahoitusta.
Yrittäjät vaativat kaupungin sitoutumista
Sosiaalijohtajan mukaan yksityisiä palvelulaitoksia syntyy toistaiseksi vain kunnan rahalla. Malliesimerkkinä tästä hän pitää Kauppakadulle valmistunutta Raahen Palvelukotia, josta kaupunki on sitoutunut viideksi vuodeksi ostamaan kaikki hoitopaikat, vaikka ne olisivat vajaakäytöllä.
"Palvelukotia ei olisi rakennettu ilman sosiaalijohtaja Lehmusketoa. On hienoa, että saimme hyviä palveluja, mutta käytännössä kaupunki joutui takaamaan, ettei laitos mene konkurssiin. Siinä ei ole minkäänlaista yrittäjäriskiä", Viljo Lehmusketo sanoo avoimesti.
Palvelukodin lisäksi kaupungin sosiaalitoimi on vuoden sisällä eri tavoin edesauttanut ja vauhdittanut viiden asumispaikan rakentamista Raahen Turvakodille, asuntojen hankkimista erityisryhmille ja senioriasuntojen saamista kaupunkiin.
"Viime viikolla kävimme Helsingissä anomassa rahaa suureen palvelutalohankkeeseen", hän lisää.
Palvelujen tuottaminen kunnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyönä on Lehmuskedon mielestä hyvä malli, jos on olemassa selkeä sopimus miten toimitaan ja rahaa on riittävästi. Samalla hän huomauttaa, että sosiaalitoimen kentässä on olemassa erinäisiä viranomaistehtäviä, joita ei voi antaa yksityisten tehtäväksi.
"Tässä tulee esille se tuska, kun yksityistäminen laajenee, mutta kunnille ei anneta resursseja hoitaa omaa osaansa tehtävistä. Tämä leviää käsiin."
Viljo Lehmuskedon mielestä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen yksityistämisen seurauksena kunnat tarvitsisivat lisää byrokraatteja valvomaan ostettavien palvelujen laatua. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
"Kunnilla pitäisi olla järjestelmä, joka katsoo palvelujen perään. Syy siihen, miksi kunnat ovat nihkeitä palvelujen yksityistämiselle on juuri se, ettei meille ole annettu lisää voimavaroja vuosiin. Suurimmalla osalla kunnista ei yksinkertaisesti ole varaa yksityistämiseen", Lehmusketo muistuttaa.
Raahessa perusturvalautakunta on tehnyt päätöksen ostopalvelujen kilpailuttamisesta. Sosiaalijohtajan mukaan kilpailuttaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta monestakin syystä.
Esimerkiksi huostaanottotapauksessa lapselle pitää löytää sijoituspaikka usein jo seuraavaksi päiväksi, jolloin kilpailuttamiseen ei ole aikaa. Toisaalta kunnilla ei ole Lehmuskedon mukaan edes resursseja kilpailuttamiseen, ja vaikka olisi, niin kunnan organisaatiota ei päästetä yksityiseen palvelulaitokseen selvittämään mistä sinne maksetaan.
"Esimerkiksi huumehoidon osalta on hyvin epävarmaa mitä se hoidon laatu on. Kuitenkaan kilpailuttaminen ei ole edes vaihtoehto. Yksinkertaisesti meille annetaan vain hinta mikä pitää maksaa."