Las­ten­psy­kiat­riaan oh­ja­taan yhä enemmän psyyk­ki­ses­tä häi­riös­tä kär­si­viä lapsia ja nuoria – Oulun yli­opis­ton pro­fes­so­ri: "Po­ti­lai­den määrä on sel­keäs­ti läh­te­nyt kas­vuun"

Yhä useammalla suomalaislapsella tai nuorella todetaan jonkinlainen psyykkinen häiriö.

Professori Hanna Ebelingin mielestä lapsi tarvitsee ympärilleen jotain pysyvää, edes yhden läsnä olevan aikuisen.
Professori Hanna Ebelingin mielestä lapsi tarvitsee ympärilleen jotain pysyvää, edes yhden läsnä olevan aikuisen.
Kuva: Matti R‰ty

Yhä useammalla suomalaislapsella tai nuorella todetaan jonkinlainen psyykkinen häiriö.

– Joka puolella Suomea lähetteitä lastenpsykiatriaan tulee yhä enemmän. Potilaiden määrä on selkeästi lähtenyt kasvuun kymmenen viime vuoden aikana, Oulun yliopiston lastenpsykiatrian professori Hanna Ebeling sanoo.

Ebelingin mielestä yksi syy on vaativammaksi muuttunut kouluympäristö.

– Lapsella voi olla erilaisia neuropsykiatrisia ongelmia. Hän voi häiriintyä äänistä tai isoista ryhmistä, ei pysty keskittymään tai luomaan kontaktia vaihtuvissa olosuhteissa. Iso kouluympäristö vaatii omatoimisuutta, ja sekin voi olla liian vaativaa, jos lapsella on valmiiksi ongelmia.

Ebeling muistuttaa, että aikuisellekin on vaativaa toimia ääniympäristössä, jossa on paljon ihmisiä.

Elämässä liikaa muuttujia

Perheolosuhteet eivät ole niin pysyviä kuin ennen. Muuttoliike lisääntyy, mutta niin myös aikuisten särkyvät parisuhteet: erotilanne ei ole vain sitä, että yksi aikuinen vaihtuu lapsen elämässä, vaan muuttujia on enemmän.

– Kummallakin vanhemmalla on uusi puoliso, heillä kenties omat lapset. Tulee uusia veljiä, siskoja, isovanhempia ja monia uusia paikkoja.

– Toki valtaosa lapsista pärjää. Heillä on harrastuksia ja omatoimisuutta, mutta on niitäkin, jotka eivät pärjää. Jos perheympäristö vaihtuu toistuvasti, toivoisi, että edes jotain pysyvää olisi lapsen elämässä: edes yksi aikuinen, vaikka opettaja, joka tuo turvallisuuden, Ebeling muistuttaa.

Vanhemmuus kunniaan

Professori Ebeling toivoo, että vanhemmuus saataisiin nostetuksi uudelleen kunniaan.

– Vanhemmat eivät saata ajatella omaa merkitystään lapsen elämässä. Nuoret aikuiset saattavat mennä aivan liikaa työnsä ehdoilla.

– Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, siitä tärkeämpi vanhemman osa on. Aikuisinakin vanhemmat ovat mukana ainakin mielikuvina vaikuttamassa ihmisen elämään.

Vanhempien merkitys korostuu siinäkin tapauksessa, että lapsi on saanut lähetteen psykiatriseen hoitoon.

– Millaista apua lapsi vanhempien mielestä tarvitsee? Mitä perheessä on tapahtunut? Millaiset ovat vanhempien voimavarat ja psyykkinen terveys. Joskus vanhemmat tarvitsevat tukea ja ratkaisuja omiin ongelmiinsa.

Perhe voi hajota eri syistä.

– Jos vanhemmat rakastavat lapsiaan mutta vihaavat toisiaan, arviolta neljänneksessä oikeuteen päättyvissä erotilanteissa alkaa vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Tämä ei voi olla heijastumatta lapseen.

Elämän väistämättömissä ja rankoissa tilanteissa pitäisi olla riittävästi tukea saatavilla. – Isovanhempien lisäksi tädit ja sedät voisivat ottaa enemmän vastuuta.