Lastenpsykiatrisen etäpoliklinikan toiminnasta on saatu erinomaisia kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Yli kymmenen vuotta sitten Oulusta mallinsa saanut poliklinikka tarjoaa lastenpsykiatrien palveluja kuntiin ilman että oireilevan lapsen ja hänen perheensä täytyy matkustaa usein kaukana sijaitsevaan keskussairaalaan.
- Kuntien terveyskeskuksissa on paljon hyviä asiantuntijoita, mutta sieltä puuttuvat lastenpsykiatrit. Paikalliset työryhmät voivat kysyä klinikasta neuvoja. Lisäksi meiltä voi lähteä lastenpsykiatri tapaamaan työryhmää, potilasta ja hänen perhettään sekä tekemään kotikäyntejä, Oulun yliopistollisen sairaalan Oysin lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Irma Moilanen selvittää.
Hänen mukaansa myös päiväkodit voivat kysyä neuvoja lasten ongelmiin etäpoliklinikoista.
Irma Moilasen mielestä yhteistyö eri asiantuntijoiden kesken on tärkeää, sillä lasten ongelmat ovat lisääntyneet.
Myös muualla Suomessa
Kunta päättää itse, millaisiin ongelmiin se haluaa lastenpsykiatrista tukea. Moilanen kertoo, että paikalle lähtee yksi tai kaksi työntekijää, esimerkiksi lastenpsykiatri ja lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja. Käynnit ovat säännöllisiä: joku kunta haluaa lastenpsykiatrin käyvän kerran kuussa, joku ostaa viikoittaisen palvelun.
Oysissa lastenpsykiatrinen etäpoliklinikka aloitti toimintansa vuonna 1993. Palvelun alullepanija oli Kuusamo, joka irtisanoutui perheneuvolajärjestelmästä ja kyseli mahdollisuutta ostaa lasten psykiatrisia palveluja yliopistosairaalalta.
- Palvelu osoittautui hyväksi. Nyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on yli 20 etäpoliklinikkapalvelua käyttävää kuntaa, Moilanen kertoo.
Palvelu on laajennut myös muualle Suomeen. Moilasen mukaan lasten- ja nuortenpsykiatriaan on saatu vuodesta 2000 lähtien korvamerkittyä rahaa. Sillä on rakennettu kaikkiin keskussairaaloihin Oulun etäpoliklinikan kaltaista toimintaa.
Säästyy aikaa ja rahaa
Irma Moilasen mukaan etäpoliklinikka säästää sekä aikaa että rahaa.
- Perheiden ei ensisijaisesti tarvitse tulla tänne Oysiin. Työntekijä tapaa useita perheitä saman päivän aikana. Konsultaatioiden avulla myös perustason työryhmän asiantuntemus kasvaa. Kunnissa voidaan ajatella, että kun me toimimme aiemmin yhden lapsen kanssa noin, olisiko menettelytapa siirrettävissä myös toiseen lapseen, joka oireilee samalla tavalla, hän perustelee.
Moilasen mukaan etäpoliklinikan palvelu voi olla tarpeen vaikkapa tilanteessa, jossa päiväkotilapsi käyttäytyy huonosti tai häneen on vaikea saada kontaktia. Tilanteesta on keskusteltu jo neuvolassa ja ehkä siihen on kysytty neuvoja myös terveyskeskuspsykologilta, mutta ratkaisua ei ole löytynyt.
- Mietimme yhdessä, voitaisiinko tehdä asian hyväksi vielä jotain lisää, ehkä lisätä kahdenkeskisyyttä aikuisen kanssa tai auttaa taidoissa, joissa hänellä on vielä puutteita. Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee perusteellista lastenpsykiatrista tutkimusta keskussairaalassa esimerkiksi autismiepäilyn vuoksi, hänelle varataan aika lastenpsykiatrian poliklinikalle.