Lastenneurologit ovat huolissaan koululuokkien oppilasmäärien kasvusta. Heidän mukaansa isot ryhmät ovat selvästi lisänneet lasten oppimisvaikeuksia, mikä puolestaan näkyy pidentyvinä potilasjonoina ja ylimääräisenä työnä keskussairaaloiden neurologisissa yksiköissä.
Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa Oysissa jo yli puolet uusista lasten neurologisista lähetteistä liittyvät oppimisvaikeuksiin.
"Mitä säästetään opetuspuolella, se rahassa menetetään terveydenhuollossa", lastenneurologian professori Heikki Rantala Oysista harmittelee.
Valtaosa oppimisvaikeuksista kärsivistä lapsista voitaisiin Rantalan mielestä kuntouttaa perusterveydenhuollossa. Kuntien säästöpaineet ovat hänen mukaansa kuitenkin johtaneet siihen, että niillä ei ole voimavaroja hoitaa ongelmaa itse. Kynnys lähettää lapset kalliiseen erikoissairaanhoitoon on madaltunut.
"Oppimisvaikeudet kuormittavat lasten neurologisia yksiköitä kaikissa keskussairaaloissa. Samaan aikaan meidän pitäisi kuitenkin entistä enemmän keskittyä vaikeisiin neurologisiin vammoihin ja sairauksiin sekä olla niiden perheiden tukena, joilla on vaikeasti vammaisia lapsia", Rantala toteaa.
Lasten kuntoutukseen ja erityisesti oppimisvaikeuksien tuomiin ongelmiin haettiin ratkaisuja valtakunnallisilla lastenneurologiapäivillä Oulussa torstaina ja perjantaina.
Kyseessä oli ensimmäinen tilaisuus, joka oli tarkoitettu kaikille lastenneurologisen työryhmän työntekijöille. Paikalla oli noin 500 lääkäriä, hoitajaa, psykologia, puhe-, fysio- ja toimintaterapeuttia sekä sosiaalityöntekijää.
Liika hälinä haitaksi
Oppimisvaikeuksia esiintyy Rantalan mukaan noin kymmenellä prosentilla lapsista, ja ongelmasta kärsivien määrä on 1990-luvun alun laman jälkeen ollut koko ajan kasvussa. Kyse on lapsista, joilla on tarkkaavaisuuden ja keskittymisen häiriöitä sekä niihin liittyviä eritasoisia lukemisen ja kirjoittamisen ongelmia.
"Luokat ovat liian isoja, eikä opettajilla ole mahdollisuuksia yksilölliseen opetukseen. Kun ympärillä on hälinää, tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn puutteesta kärsivä lapsi alisuoriutuu", Rantala toteaa.
Jos luokassa on oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi, Rantalan mukaan ryhmässä tulisi olla korkeintaan 5-6 oppilasta. Nykyään koululuokissa puurtaa yhtä aikaa jopa yli 20 lasta.
Oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen kuntouttaminen edellyttää sitä, että kunnassa on muun muassa lääkäreistä, terapeuteista ja sosiaalityöntekijöistä koostuva moniammatillinen työryhmä. Rantalan mukaan tällainen kuitenkin monista paikoista puuttuu.