Lastenmusiikki on ahtaalla. Se ei enää ole edes uutinen, sillä näin on ollut jo vuosia. Vielä ennen 2010-luvun vaihdetta intoiltiin lastenmusiikkibuumista, mutta sitten tapahtui jotain. Yle lopetti lastenmusiikin soittamisen radiossa vuonna 2012, levyjen myynti alkoi laskea ja musiikkilaji kadotti näkyvyytensä mediassa. Nyt lastenmusiikin parissa työskentelevät yrittävät itse nostaa genren pois pimennosta vuosittaisella valtakunnallisella lastenmusiikkipäivällä.
Helsinkiläinen radiotoimittaja ja lastenmusiikin asiantuntija Luca Gargano järjestelee yhdessä työryhmän kanssa marraskuussa järjestettävää juhlapäivää, palkintogaalaa ja siihen liittyviä oheiskonsertteja.
Lisäksi Gargano pyörittää ympärivuorokautista lastenmusiikkiradiota. Lasten oma radio on toiminut loppuvuodesta 2011. Välissä oli parin vuoden tauko, kun Gargano toimitti lastenmusiikkiohjelmaa Bassoradiolle ja Radio Helsingille. Sitten nekin toimeksiannot loppuivat.
– Etsin parhaillani yhteistyökumppaneita, joiden avulla saisin maksettua tekijänoikeuskulut. Tämä ei ole ilmainen harrastus, eikä tätä työksikään voi kutsua, kun ei tämä tuota rahaakaan, Gargano sanoo ja naurahtaa päälle.
Gargano on huomannut saman kuin moni muukin lastenmusiikin parissa työskentelevä: Lastenmusiikkia kyllä pidetään tärkeänä, mutta siihen ei haluta panostaa rahallisesti. Kolmen lapsen isänä hän ihmettelee ilmiötä:
– Lapsiperheethän ovat merkittävä kaupallinen kohderyhmä!
Kymmenisen vuotta sitten lastenmusiikkiyhtyeet, kuten Ella ja Aleksi ja Hevisaurus, myivät platinaa. Lastenmusiikin tuottavuus on kärsinyt yleisestä cd-levymyynnin laskusta sekä radio-ohjelmien lakkautuksista.
Silti lastenkulttuuristakin nousee edelleen esiin ilmiöitä, jotka iskevät kaupalliseen kultasuoneen. Tällä hetkellä lapsia villitsee television puolella hyvin tuotteistettu kanadalaisanimaatio Ryhmä Hau ja musiikin saralla areenoita täyttävät norjalaiset lapsipopparit Marcus ja Martinus.
Lastenmusiikkipäivän tarkoitus on viestittää aikuisille, vanhemmille ja lasten parissa työskenteleville, että lapsilla on oikeus omaan musiikkiin, Gargano sanoo. Hänen mukaansa vanhemmat saattavat ajatella, että lapset eivät tarvitse erikseen lastenmusiikkia vaan voivat kuunnella samaa musiikkia kuin aikuiset. Tällä jopa ylpeillään.
– Facebookin isäryhmässä kehuskellaan, kuinka heidän taaperoikäiset lapsensa kuuntelevat soulia ja äärimetallia. Näille ihmisille haluaisin sanoa, että hieno juttu, mutta soittakaa heille myös lastenmusiikkia. Lapsi voi saada soulistakin paremmin irti, jos hänelle soitetaan vastapainona lapsille suunnattua musiikkia, Gargano sanoo.
Gargano ihmettelee, miksi on luonnollista, että lapset katsovat lastenohjelmia ja lukevat lastenkirjoja, mutta lapsen ikätasoon sovitettua musiikkia ei usein pidetä samalla tavalla tärkeänä.
– Sitä pidettäisiin outona, jos lapsi ei saisi katsoa Pikku Kakkosta ja hänelle näytettäisiin vain uutisia, Gargano vertaa.
Nykyinen lastenmusiikin alho ei suoranaisesti kannusta luomaan uutta ja laadukasta musiikkia. Lastenmusiikkipäivän toivotaan tuovan muutosta tähänkin.
– Juhlagaalassa palkitaan vuoden uusi biisi ja tulokas. Tällä tavoin yritämme kannustaa uusia muusikoita tekemään lastenmusiikkia, että saataisiin taas buumi aikaiseksi, Gargano sanoo.
Edellisen buumin aikaan lastenmusiikin laadun tärkeys tunnustettiin ja sille perustettiin oma palkintokategoria Emma Gaalaan. Tästä huolimatta genreen saattaa edelleen kohdistua ennakkoluuloja, että lapsille ei tarvitse tehdä taiteellisesti korkeatasoista musiikkia.
– On virhe ajatella, että lastenmusiikki on jotenkin yksinkertaisempaa kuin muu musiikki. Itse asiassa se on päinvastoin. Lastenmusiikissa on kaikkia genrejä mukana, ja lapsille tehty punk on yhtä räkäistä kuin aikuisillekin suunnattu. Hevisaurus tekee todella taidokasta heviä, ja esimerkiksi Ammuu-orkesterin musiikki on järjettömän hienosti soitettua ja tuotettua.
Lastenmusiikkipäivällä halutaan tuoda lastenmusiikin tekijöille mahdollisimman paljon kunniaa ja näkyvyyttä, joista he nykyisellään jäävät usein paitsi. Garganon haaveissa palkintogaala olisi tulevaisuudessa jättimäinen konsertti, joka televisioitaisiin suorana.
Ennen itse juhlagaalaa, joka pidetään Kulttuuriareena Gloriassa Helsingissä 20. marraskuuta, aiotaan järjestää mahdollisimman paljon lastenmusiikkikonsertteja ympäri Suomea.
Oululaiset muusikot mukana lastenmusiikkipäivässä
Oululaisilla muusikoilla on vahvasti näppinsä pelissä valtakunnallisen lastenmusiikkipäivän suunnittelussa ja toteutuksessa. Projekti alkoi muhia, kun Vastarannan Siili -yhtyeen Jukka Takalo, Kyösti Salmijärvi ja Markus Lampela keskustelivat asiasta Luca Garganon kanssa Helsingissä noin vuosi sitten. Tapahtuman idean taustalla on lastenmusiikin arvostuksen nostamisen lisäksi myös muusikoiden verkostoitumisen tarve, sanoo Jukka Takalo.
– Suomessa on noin 70 lastenmusiikkia tekevää ammatillista tai puoliammatillista ryhmää, jotka toimivat yleensä hyvin itsenäisesti, myyvät omat keikkansa ja levynsä. Lastenmusiikin tekijöiltä puuttuvat usein tarpeelliset verkostot esimerkiksi markkinointiin, Takalo sanoo.
Valtakunnallisen juhlapäivän yhteydessä muusikot voivat hyödyntää lastenmusiikkipäivän brändiä keikkaillessaan ympäri Suomea.
Myös Soivasta Siilistä tutun Kyösti Salmijärven mukaan juhlapäivä tuo esiin tärkeitä perusasioita:
– Lapset, taiteen ja kulttuurin, eli asioita, jotka jäävät monesti jalkoihin.
Salmijärvestä ei ole ihme, että valtakunnallinen lastenmusiikkipäivän idea kytkeytyy Ouluun. Kaupungin lastenkulttuuri suorastaan kukoistaa elokuva- ja teatterifestivaalien, lastenmusiikkitapahtumien ja sanataidekoulun myötä.
– Kun keikkailee ympäri Suomea, niin monta kertaa kysytään, että miten Oulussa on niin vireää lastenkulttuuria. Se on monen asian summa.
Muusikko kehuu muun muassa Oulun kaupunkia, musiikin ja varhaiskasvatuksen koulutusta sekä innokkaita kulttuuriyrittäjiä. Yksi merkittävä rooli on lastenkulttuurin edelläkävijöillä, sellaisilla suunnannäyttäjillä kuin Risto Järvenpää.
– Lasten kulttuuriin panostaminen vaati kovan työn lisäksi uskallusta.