Kun rokkijätkät tulevat tiettyyn ikään, niin ei mahda mitään. Isiksi tullessaan muusikot innostuvat usein tekemään lastenmusiikkia. Näin on käynyt ainakin Hurriganesissa 80-luvulla soittaneelle Janne Louhivuorelle, Miljoonasateen Heikki Salolle, Egotripin Sampo Haapaniemelle ja monelle muulle.
"Lapset piti tehdä ensin ennen kuin sai vähän perspektiiviä tähän asiaan. Ensimmäisen lastenlevyn, Omskista, tein vuonna1999 Louhivuoren Jannen kanssa. Suunnittelimme lastenmusiikkilevyä jo 80-luvun lopussa, mutta silloin kummallakaan ei ollut vielä lapsia", kertoo musiikin monitoimimies Heikki Salo.
Lastenmusiikki on vaikeasti määriteltävä laji. Lapset kuuntelevat musiikkia laidasta laitaan, ja alle kymmenvuotiaan suosikkilistalle voivat kuulua Antti Tuisku, Maija Vilkkumaa tai Anssi Kela.
Nelivuotiaiden Ellan ja Aleksin Lenni Lokinpoikanen oli ilmestyessään jotain uutta: lasten esittämä rap jysähti monien aikuistenkin makuhermoon. Levyä on myyty ennätykselliset 68 000 kappaletta.
Kauniit ja rumat laulut
Ellan ja Aleksin menestys ei edusta lastenmusiikin tilaa. Heikki Salon mukaan Suomessa tehdään paljon hyvää lastenmusiikkia, mutta esille pääsy on hankalaa. Suurin osa suomalaisesta lastenmusiikista julkaistaan omakustanteena. Levyjä myydään lähinnä keikoilla. Keskimääräinen levymyynti on muutamia satoja.
"Jos tätä bisneksenä ajattelee, niin tämä on harrastus."
Lastenmusiikin tekeminen on Salolle pitkäaikaisen vision täyttyminen.
"Haluan olla lauluntekijä, joka tekee musiikkia lapsille ja aikuisille. Teen kauniit ja ne rumatkin laulut."
Salo on toiminut lastenkulttuurin parissa laaja-alaisesti, tutuksi on tullut esimerkiksi teatteri. Lastenmusiikkia hän tekee Louhivuoren ja nykyisen Hurriganes-basistin Mikko Löytyn ja Jouko Mäki-Lohiluoman kanssa.
Kaupallisuutta vastaan
"Ylikansallinen lastenkulttuuri tähtää aina rahan tuottamiseen. Esimerkiksi Pokémonissa on hirveästi erilaisia hahmoja, jotka brändätään. Lapsille myydään tajuttomasti tavaraa kalliiseen hintaan."
Kaupallisuutta vastaan Salo on kehittänyt lauluihinsa Tiu Tii -hahmon.
"Se on anti-brändäysjuttu. Jokainen saa ajatella sen sellaiseksi kuin itse haluaa. Tämä ei onnistuisi kaupallisessa lastentuotannossa", Salo selvittää.
Vanhempien vastuulla
Lastenkappale voi olla millainen vain, kunhan muistaa tietyt soveliaisuussäännöt.
"Siinä ei tarvitse samanlaista uskottavuutta kuin esimerkiksi rokissa ja iskelmässä. Lasten biisit voivat olla hulvattomia."
Salo pyrkii lauluissaan välttämään opettavaista sävyä.
"Biisien on oltava mahdollisimman mielikuvituksellisia, jotta lapset voisivat niillä päässään leikkiä. Pistän sekaan välillä anarkistisia vetoja, että ne toimisivat sytykkeinä lasten ja aikuisten väliselle kommunikaatiolle."
Salon mielestä vanhemmat ovat vastuussa, mitä lapset kuuntelevat. Heidän velvollisuutensa on etsiä lapsilleen musiikkia.
"On helppo mennä kauppaan joulun alla ja ostaa smurffilevy, kun kaikki muutkin ostavat."