Vuoden tähän asti katsotuin kotimainen elokuva on ollut Mari Rantasilan ohjaama Risto Räppääjä. Musikaalifilmi ylitti hiljattain 200 000 katsojan rajan ja lisää katsojia Räppääjä on saanut kuluneella viikolla Oulun lastenelokuvafestivaalilla.
Rantasila itse pohti perjantaina festivaalilla lastenelokuvien tekemistä, omia lapsuudensuosikkejaan ja alaa ylipäänsä.
"Kaikissa elokuvissani on ollut pääosissa lapsia, nuorin on ollut kahdeksan ja vanhin on ollut kolmetoista. Ja olen aina tykännyt siitä - viihdyn lasten kanssa, ja se on varmasti se ensimmäinen edellytys ohjaajalta. Jokin sellainen yhteinen kieli pitää löytää."
Lapsinäyttelijältä vaaditaan keskittymiskykyä, sillä useimmiten kuvauspäivät ovat seitsemän tunnin pituisia.
"En tiedä, ovatko lapset vaikeampia ohjattavia kuin aikuiset, enemmänkin on se, että löytää lapsen, joka sopii rooliinsa. Että ei ymppää väärään lapseen vääriä piirteitä", Rantasila hymyili.
Risto Räppääjästä suunnitteilla jatko-osa
Ohjaamisen, näyttelemisen ja laulu-uransa ansiosta tunnetuksi tulleen Rantasilan aluevaltaus lastenkulttuurin kentällä on rohkea askel omaan suuntaan - joskaan alan arvostus ei ohjaajan mielestä ole täysin oikeissa kantimissa.
"Minusta tuntuu hälyttävästi, että alalla on ihmisiä, jotka luulevat että lastenelokuvien tekeminen on jotenkin helpompaa tai kakkosluokan juttu. Minä olen ainakin valinnut ne ja koen äärimmäistä ylpeyttä, että olen saanut ohjata lastenelokuvaa. Se on taatusti yhtä haastavaa, tervetuloa vaan kokeilemaan. Ei se ole yhtään sen helpompaa kuin taide-elokuvankaan väsääminen."
Niin ikään lapsiyleisö on aikuiskatsojiin verrattuna Rantasilan mielestä jokseenkin suorasukaisempaa.
"Yleensä lapset ovat sillä tavalla rehellisiä - he tykkäävät tai eivät tykkää. Jos he eivät tykkää, niin sittenhän he pyörivät ja kierivät, eivätkä taatusti mene toista kertaa katsomaan. Toisaalta, jos he tykkäävät, he haluavat nähdä elokuvan uudestaan ja uudestaan."
Suosiota saavuttaneesta Räppääjästä onkin suunnitteilla jo toinen osa.
"Toivottavasti kuvaamme ensi kesänä. Rahoitus ei ole varmaa, mutta pyrkimys ja valmius elokuvan tekemiseen on."
Erityisen mielenkiintoiseksi jatko-osan tekee lapsinäyttelijöiden vaihtuminen. Sen sijaan aikuisosien näyttelijät tulevat olemaan ykkösosasta tuttuja.
Lapsille tehdään vain harvoja komedioita
Elokuvaohjaajana Rantasila antaa itsestään paitsi harkitsevaisen, myös viisaan vaikutelman.
"Elokuvista suurin osa tehdään kirjoista. Minä en sinänsä koe, että se olisi paha tai hyvä asia. Ajatellaan vaikka Kummisetää, sehän on valtavan hieno elokuva - romaanista tehty. Hyvä on hyvä ja huono on huono. Mutta toki siinä on mahdollisuudet onnistua ja mennä metsään. Se vaatii hyvin selkeää näkemystä ohjaajalta."
Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoihin perustuvan Räppääjän viehätys perustuu paljolti hahmon käyttämään kieleen ja tarinoiden sisältämään huumoriin.
"Luulen, että se kieli on yksi syy siihen, miksi lapset pitävät siitä. Sen ei ole tarkoituskaan olla realistista."
Miltei samaan hengenvetoon Rantasila toteaa, ettei elokuvasta olisi voinut tulla lajityypiltään muu kuin komedia.
"Itse asiassa lapsille tehdään aika vähän komedioita. Olin tuossa juuri lastenelokuvafestivaaleilla Lyypekissä ja ihmettelin sitä kovasti. En tarkoita animaatioita vaan näyteltyjä leffoja."
Rantasila kertoo myös, että omassa lapsuudessa tuli paitsi käytyä runsaasti taidenäyttelyissä, myös katsottua televisiosta elokuvia ja sarjoja.
"Olin todella tv-lapsi, katsoin kaiken mitä tuli. Kyllä täytyy sanoa, että se Peppi Pitkätossu, siis tämä tv-sarja, on sellainen, joka on tehnyt lähtemättömimmän vaikutuksen lapsena."