Las­ten­kult­tuu­rin monta ilmettä

Lasten ja nuorten kulttuurin tarjonta vaihtelee Oulun läänin alueella voimakkaasti. Isoissa kaupungeissa tarjontaa on paljon ja monipuolisesti, mutta toisaalta pienissä kunnissa kulttuuritoiminta on usein kapea-alaista.

Lasten ja nuorten teatteripäivien avajaisissa helmikuussa Oulussa oli vauhtia, kun Oulun Tähtisirkuksen Waly N´Diaye ja Ablaye N´Diaye näyttivät osaamistaan.
Lasten ja nuorten teatteripäivien avajaisissa helmikuussa Oulussa oli vauhtia, kun Oulun Tähtisirkuksen Waly N´Diaye ja Ablaye N´Diaye näyttivät osaamistaan.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Lasten ja nuorten kulttuurin tarjonta vaihtelee Oulun läänin alueella voimakkaasti. Isoissa kaupungeissa tarjontaa on paljon ja monipuolisesti, mutta toisaalta pienissä kunnissa kulttuuritoiminta on usein kapea-alaista.

"Lastenkulttuuria on tehtävä näkyväksi, yhtenäistettävä ja itsenäistettävä, jotta se ei aina jäisi aikuisten kulttuurin jalkoihin", vaatii lasten ja nuorten kulttuurin läänintaiteilija Piritta Salmela.
Salmelan tekemä selvitys Lasten ja nuorten kulttuuri Oulun läänissä julkaistiin maanantaina Oulun lääninhallituksessa.

Selvityksessä kartoitetaan koulujen ulkopuolista taidekasvatustoimintaa: opetusta, harrastusmahdollisuuksia ja yksittäisten taide-elämysten tarjontaa.

Työn aloitti koreografi, tanssija Kirsi Saastamoinen ja hänen toimikautensa läänintaiteilijana päättyessä syksyllä 2004 tehtävää jatkoi Salmela.

Salmelan mielestä lastenkulttuurin merkitystä ja arvoa pitää nostaa. "Oulun läänin alueella on niin monta lastenkulttuurin ilmettä kuin on kuntiakin. Lasten ja nuorten kulttuurin tilanne on kuitenkin aika hyvä, koska toimintaa on monenlaista."

Keskeinen ongelma on se, että monista kunnista puuttuu kulttuuriin erikoistunut henkilö. "Jos kulttuuriin liittyvää toimintaa hoitaa ihminen, joka on kiinnostunut lastenkulttuurista, niin se myös näkyy", Salmela sanoo.



Musiikki on vahvasti edustettuna


Erot Oulun läänin kuntien välillä näkyvät selkeimmin taiteen perusopetuksen eli koulun ulkopuolisen taidekasvatuksen tarjonnassa, jota annetaan muun muassa musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, käsityökouluissa ja muissa oppilaitoksissa.

Puolessa Oulun läänin 50 kunnasta taiteen perusopetusta tarjotaan ainoastaan yhdessä tai kahdessa taiteenalassa. Yleisin perusopetusaine on musiikki ja sen jälkeen tulevat muut perinteiset taide-alat: kuvataide, käsityö ja tanssi.

"Musiikki on kuitenkin ylivoimainen harrastuneisuudessa mitattuna. Sen harrastamista on jo 60-luvulta lähtien tuettu valtion rahoilla ", Salmela kertoo.

Selvityksen mukaan taiteen perusopetuksen ulkopuolinen taiteen harrastaminen on jakautunut alueellisesti tasaisemmin. Kuntien kulttuuritoimet, kansalaisopistot, kirjastot ja yhdistykset tarjoavat toimintaa lapsille ja nuorille eri puolilla Oulun lääniä.

Lasten ja nuorten kulttuurin tarjontaan vaikuttavat suuresti kuntien kulttuuritointen tilanne. Oulun läänin 50 kunnasta suurimmassa osassa työt hoidetaan osa-aikaisesti tai yhdistelmäviroin. Päätoimisten kulttuurityöntekijöiden määrä saattaa tulevaisuudessa lisääntyä, mutta toisaalta heidän toiminta-alueensa laajenee.

Salmela kertoo, että monet Oulun läänin kunnat toivovat, että taiteen perusopetusta tuettaisiin esimerkiksi valtion taholta paremmin, jotta tarjontaa voitaisiin monipuolistaa.

"Yleisin ongelma oli luonnollisesti rahapula. Myös opettaja- ja oppilaspula on Oulun läänille ominainen piirre. On pieniä kuntia, joiden väestö pienenee. Monille kunnille oli kuitenkin yhteistä se, että he haluaisivat lisätä alueellista yhteistyötä tapahtumien järjestämisessä ja markkinoinnissa", kertoo Piritta Salmela.

Ilmoita asiavirheestä