Nykyinen elämäntapa houkuttelee ajanviettoon, jossa liikunnalle ei jää juuri tilaa. Yksi seuraus tästä on lasten huolestuttavasti kasvava ylipaino.
Eri puolilla läntistä hyvinvointimaailmaa tehdään tutkimuksia, jotka tuovat saman tuloksen: ihmisten paino on selvässä kasvussa. Eikä tämä koske vain aikuisväestöä, vaan yhä enemmän myös nuoria ja lapsia.
Kehitystä ei voi rajata koskemaan erityisesti jotain tiettyä aluetta tai maata. Pohjois-Amerikassa suuntaus on vieläkin hälyttävämpi kuin Euroopassa, mutta perässä tullaan täälläkin.
Tuore tutkimus kertoo, että Oulussa seitsenvuotiaista lapsista lähes 17 prosenttia on ylipainoisia, heistä kolmannes lihavia. Luvut ovat selvästi suurempia kuin kymmenen vuotta sitten, ja vastaavat valtakunnallista kehitystä. Suuntaus on aivan sama kautta maan.
Kymmenessä vuodessa on siis tapahtunut jotain. Ainakin makeis- ja sipsipussien sekä makeiden virvoitusjuomapullojen koko on selvästi kasvanut. Karamellipussit ovat jo valtavia. Kolmanneslitran limonadipulloja ei enää edes ole, ja puolentoista litran pullollisia saatetaan kulauttaa kurkkuun päivittäin.
On päivänselvää, ettei tämä tee hyvää lasten terveydelle ja painolle. Kaupan hyllyjen kasvavat houkutukset tekevät terveellisen ravinnon valistuksesta yhä haastavamman urakan - etenkin, kun monen koulun käytävilläkin on makeis- ja limonadiautomaatteja.
Erityisen huonoa jälkeä saattaa syntyä, kun tämä suuntaus yhdistyy televisioiden, dvd-levyjen, tietokoneiden, videopelien ja pelikonsolien koko ajan paranevaan laatuun ja monipuolisuuteen. Teknologian tarjoama maailma on aina vain houkuttelevampi. Nykyään se ei edes ole niin omissa oloissa puuhastelua kuin ennen: tietokoneilla voi pelata aivan muualla olevan ystävän kanssa, rupattelu hoituu sekin reaaliajassa ruudun äärellä.
Ei näiden laitteiden äärellä vietetty aika välttämättä passiivista ole. Se voi olla yksinäistä pelaamista, mutta voi olla myös hyvinkin laajan sosiaalisen kontaktiverkon keskellä olemista. Tämä tosin koskee jo enemmän nuoria kuin lapsia.
Mutta varmaa on, että se tarkoittaa pysymistä paikallaan. Oululaistutkimuksessa vanhempien yleisin arvio lasten ylipainon syistä oli, että lapsi ei ole kyllin aktiivinen.
Ollaan hakoteillä, jos lasten liikunta tapahtuu vain ohjatun aikataulun mukaan harrasteryhmissä tai kouluissa ja muuna aikana ollaan lähinnä aloillaan. Vapaan leikkimisen, juoksentelun, puuhastelun, kiipeilyn ja pelailun tärkeyttä ulkona on vaikea kyllin korostaa, mutta vastuuta kaiken tämän vähenemisestä on paha sälyttää yksin vanhempien harteille.
Usein rakennettu ympäristö on lapsen silmissä yksinkertaisesti tylsä ja vanhempien silmissä riskejä täynnä. Vapaan leikin ja liikunnan mahdollisuuksia on liian vähän. Kyllä lapset vieläkin liikkuvat, jos se heistä on hauskaa - esimerkiksi jättitrampoliinit ovat olleet hyvin toimiva vastaisku tietokonepeleille.
Lasten ylipaino johtaa myöhemmin helposti monenlaisiin terveysongelmiin. Toinen ongelma on siinä, että mainonnan ja julkisuuden luomat kauneus- ja ulkonäköihanteet ovat usein täysin epärealistisia jopa aivan terveen ja hyväkuntoisen nuoren näkökulmasta. Voi syntyä pahojakin itsetunto-ongelmia, kun mielikuvat ja todellisuus etääntyvät kauas toisistaan. Lasten ja nuorten kasvuympäristö on täynnä monenlaisia paineita.
Kasvattajilla on tässä iso urakka. Paras apu voi olla terve järki: limonadin kittaamiselle ja ruudun tuijottelulle on hyvä asettaa joku raja.