Lasten virt­sa­tie­in­fek­tiot joh­ta­neet turhiin tut­ki­muk­siin

OULU Oululaistutkijoiden havainnot ovat uudistaneet täysin lasten virtsatieinfektioiden jälkeiset tutkimuskäytännöt.

OULU Oululaistutkijoiden havainnot ovat uudistaneet täysin lasten virtsatieinfektioiden jälkeiset tutkimuskäytännöt. Sadat lapset Oysissa ja tuhannet Suomessa säästyvät vuosittain kivuliailta, turhilta tutkimuksilta professori Matti Uharin tutkimusryhmän selvitysten ansiosta.

"Osa lapsista säästyy jopa turhilta leikkauksilta", kertoo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Marjo Renko Oysista.

Ennen kaikille lapsille tehtiin jo yhden virtsatieinfektion jälkeen virtsateiden ultraäänitutkimus ja röntgenvarjoainekuvaus. Siinä lapsen virtsarakkoon tiputetaan katetrin kautta varjoainetta. Kun lapsi alkaa pissata varjoainetta pois, otetaan röntgenkuvia.

Tutkimuksella haetaan virtsan takaisinvirtausta eli tilannetta, jossa virtsaamisen aikana virtsa nousee takaisin munuaisiin päin.

Aiemmin varjoainetutkimus tehtiin kaikille alle 5-vuotiaille ja vielä muutama vuosi sitten kaikille alle kaksivuotiaille. "Olemme tehneet näitä tutkimuksia valtavasti. Oysissa tehtiin vielä 2000-luvun alussa noin 300 tutkimusta vuodessa ja Suomessa tuhansia", Marjo Renko jatkaa.

Sitten Matti Uharin tutkimusryhmä havaitsi, ettei virtsan takaisinvirtauksella ole niin suurta merkitystä kuin on luultu.

"Se on normaali pienen lapsen ilmiö, joka kasvun myötä paranee", Renko kertoo.

Osa lapsista on joutunut leikkaukseen virtsan takaisinvirtauksen vuoksi. Oululaistutkijoiden selvitysten mukaan leikkaus ei auta lasta, joten toimenpiteet ovat yleensä olleet turhia.

"Takaisinvirtaus korjaantuu, mutta munuaiset eivät kasva paremmin, eivätkä virtsatieinfektiot jää pois."

Nytkin lapsille tehdään ultraäänitutkimus jo ensimmäisen infektion jälkeen. Varjoainetutkimus tarjotaan vain niille, joilla löytyy jotain poikkeavaa ultraäänitutkimuksessa. Kunkin hoito mietitään silloin yksilöllisesti.

Oysissa käytännöt ovat muuttuneet niin, että varjoainetutkimuksia tehdään enää muutamalle kymmenelle lapselle vuosittain.

"Uusi käytäntö säästää lapsia ja terveydenhuollon voimavaroja. Toimenpide on epämiellyttävä lapselle. Moni perhe on käynyt läpi tämän asian, koska virtsatieinfektio on niin tavallinen vaiva, joten kyseessä on iso muutos", Renko painottaa.

Joissakin perheissä isommille lapsille on tehty työläät selvittelyt, mutta pienemmät lapset ovat säästyneet tutkimuksilta ja toimenpiteiltä täysin.

Leikkauksiakaan ei enää tehdä kuin poikkeustilanteissa. "Leikkauksista ei ole ollut haittaa lapsille, mutta vaivaa niistä on toki ollut."

Renko muistuttaa, että lasten virtsatieinfektiot pitää silti tutkia ja hoitaa hyvin. "On tärkeää, että ne hoidetaan nopeasti, ettei munuaiselle tapahdu mitään."

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä