Helsinki Ruuhka Helsingin lasten ja nuorten sairaalan teho-osastolla vaikeuttaa myös pohjoissuomalaisten sydänvikaisten lasten leikkauksia.
"Sovittuja leikkauksia on jouduttu siirtämään muutamilla päivillä eteenpäin, mutta vaaratilanteita ei ole syntynyt. Kaikki kiireellistä hoitoa tarvitsevat lapset ovat päässeet nopeasti leikkaukseen", kertoo kardiologi Markku Leskinen Oysin lasten ja nuorten sairaalasta.
Lasten sydänkirurgia on Suomessa keskitetty Helsinkiin, jossa lasten teho-osaston paikkapulan ja hoitajavajeen vuoksi leikkausjonot ovat tänä kesänä kasvaneet poikkeuksellisen pitkiksi. Jonossa on noin 100 lasta eri puolilta maata.
"Meidän kymmenpaikkainen teho-osastomme on kautta vuoden liian pieni, ja tilanne on kesällä ollut tavallistakin vaikeampi. Käytössä on ollut vain seitsemän paikkaa, ja sovittuja sydänleikkauksia on jouduttu siirtämään ja peruuttamaan", ylilääkäri Eero Jokinen pahoittelee.
"Yritämme mahdollisuuksien mukaan huomioida lasten kotipaikan ja antaa etusijan kaukaa tuleville, mutta hankalaa on ollut. Meillä ei ole sydänlapsille omaa teho-osastoa, vaan kaikki lapset hoidetaan samalla osastolla. Tilanne voi äkillisesti muuttua, jos edellisyönä on sattunut esimerkiksi paha kolari tai hukkumisonnettomuus. Jos teholla ei ole aamulla vapaita paikkoja, sydänleikkauksia ei silloin tehdä."
Eero Jokinen ymmärtää vanhempien huolen ja hädän. "Lapsen sydänvika on vanhemmille raskas asia. Ei siinä ilosta hypitä, kun leikkauspäivästä on sovittu ja vanhemmat ovat järjestäneet omat työnsä ja muut asiansa ja sitten tulee äkillinen peruutus. Tilanne on todella inhottava."
Parannusta
ei heti luvassa
Eero Jokisen mukaan tilanne ei helpotu nopeasti. "Syksyllä saamme jälleen kaikki 9-10 paikkaa käyttöön, mutta ongelma ei poistu, sillä tiloihin ei mahdu lisää tehopaikkoja.
Lastenklinikan 50-luvulta olevan kiinteistön remontti alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2006 ja on valmis 2008. Aikataulua ei Eero Jokisen mukaan voida nopeuttaa, sillä uuden teho-osaston rakentaminen vanhaan kiinteistöön on vaativa urakka.
Pohjois-Suomesta
noin 10 lasta vuodessa
"Tilanne on kiusallinen, mutta ei vaarallinen. Peruutukset ja siirrot koskevat vain vähemmän kiireellisiä leikkauksia", Jokinen sanoo.
"Pohjois-Suomesta lähetetään Oulun kautta sydänleikkaukseen Helsinkiin kymmenkunta lasta vuodessa. Jonossa on tällä hetkellä 3-4 potilasta", kardiologi Markku Leskinen kertoo.
"Sydänleikkausjono ei ole samanlainen kuin lippuluukulla. Se elää koko ajan. Potilaista osa tarvitsee leikkauksen nopeasti, kun osalla otollisin aika sydänvian korjaamiselle on 1-2 vuoden päässä. Jonotilannetta seurataan, ja jos potilaan oireet hankaloituvat, hän siirtyy voinniltaan parempien edelle."
Leikkausaikoja joudutaan sovittelemaan myös lapsista johtuvista syistä. Suurin osa on pieniä leikki-ikäisiä, joilla on paljon nuhaa ja flunssaa. Leikkausta ei tehdä, jos lapsi on flunssainen tai kuumeinen.
"Hoitoon pääsy on syltännyt Helsingissä keväästä saakka. Päteviä sijaisia ei saada lasten teholle ihan mistä tahansa. Parin-kolmen potilaan kohdalla olemme joutuneet kiirehtimään leikkausaikaa, ja se on auttanut."
Yhä vaikeampia
vikoja korjataan
Markku Leskisen mukaan lasten sydänviat eivät ole lisääntyneet, mutta leikkausmenetelmien ja tekniikan kehittymisen myötä yhä useampia lapsia voidaan auttaa.
"Nykyisin on hyvin harvinaista, ettei lapsen synnynnäiselle sydänvialle pystytä tekemään mitään. Sellaisia tilanteita ei meillä tule vastaan edes joka vuosi."
"On myös potilaita, joiden vointia voidaan helpottaa, vaikka vikaa ei voitaisi täysin korjata. Jos lapsen sydämestä puuttuu puolet, 10-15 vuotta sitten asialle ei voitu tehdä mitään. Nyt pystymme kolmella korjausleikkauksella järjestämään verenkierron kulkemaan toisella tavalla niin, että lapsen vointi helpottuu", Markku Leskinen kertoo.