Lasten sar­jis­kurs­sien suosio yllätti Oulussa

KalevaOulu Puhdasta valkeaa paperia, lyijykyniä, tussit ja puuväritkin vielä.

Valmis ötökkä. Onko tässä Alisa Heikinheimon mielikuvitusmönkiäisessä ainesta sarjakuvasankariksi? Vieressä istuvaa Tiila Tornbergia se ainakin riemastuttaa.
Valmis ötökkä. Onko tässä Alisa Heikinheimon mielikuvitusmönkiäisessä ainesta sarjakuvasankariksi? Vieressä istuvaa Tiila Tornbergia se ainakin riemastuttaa.
Kuva: Jukka Leinonen


Oulu
Puhdasta valkeaa paperia, lyijykyniä, tussit ja puuväritkin vielä.

Yhdeksän nuorta silmäparia seuraa tarkasti, kun oululainen sarjakuvataitelija Jaana Suorsa hyörii luokkahuoneessa jakamassa välineitä luovaan työhön.

Ollaan Oulun Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen, tuttavallisemmin Nukun, kolmannessa kerroksessa. Alkamassa on kaksituntinen pala lasten sarjiskurssia.

Usealle päivälle jakautuvilla kursseilla Suorsa opastaa ala-asteikäisiä lapsia muun muassa kertomaan tarinoita sarjakuvan keinoin, käyttämään piirtotusseja sekä ruuduttamaan sarjistarinansa oikeaoppisesti. Vähän enemmän piirtäneet ovat harjoitelleet myös strippityyppisten vitsisarjakuvien piirtämistä.



Uusia kursseja syksyllä


Sympaattisista siili- ja possuhahmoistaan tunnettu Jaana Suorsa yllättyi itsekin sarjiskurssiensa suosiosta.

"Alun perin tarkoitus oli järjestää noin 7-9 -vuotiaille yksi kurssi kokeilumielessä. Tulijoita oli kuitenkin niin paljon, että päädyimme järjestämään peräti neljä kurssia", Suorsa kertoo.

Hän laskeskelee, että kursseille on osallistunut yhteensä kuutisenkymmentä lasta. Kesäkurssien jatkoksi järjestetään syksyllä vielä kaksi viikonloppukurssia. Ne ajoittuvat elokuun loppuun ja syyskuun puoliväliin. Suorsaa ilahduttaa, että tähän mennessä tyttöjä ja poikia on osallistunut suurin piirtein saman verran.

Suorsa opastaa oppilaansa sarjakuvien maailmaan pienin askelin. Lapset eivät välttämättä vielä muotoile ajatuksiaan ja ideoitaan puhekuplia kirjoittamalla, vaan käyttävät oivaltavasti erilaisia symboleja.

Aivan aluksi kurssilaiset kuitenkin luonnostelevat paperille haluamansa hahmon, joka sitten muotoillaan massasta.

"Otan nää hahmot mukaan ja paistan ne kotona uunissa, saatte sitten maalata ne seuraavalla kerralla", Suorsa juttelee. Ajatus paistamisesta näyttää hieman hämmentävän oppilaita.



Aku on ykkönen


Lasten piirtäessä opettaja kertoo sarjakuvan satavuotisesta historiasta ja näyttää esimerkkejä eri aikakausilta.

"Katsokaas hei näitä Mikki Hiiren kuvia. Mikä niissä on muuttunut?"

Käsiä nousee.

"Sillä on nykyään isommat silmät. Ja erilaiset kengät."

Suosikkisarjakuvista kysyttäessä piirtopöydän äärellä istuvien Alisa Heikinheimon ja Tiila Tornbergin mieleen tulee ensimmäisenä Aku Ankka.

Tiila ei ole ennen piirtänyt sarjakuvia. "Mutta tykkään niistä kyllä."

Alisa sanoo tehneensä kerran kotona sarjiksen.

"Siinä seikkaili kaksi muurahaista. En ollut siihen hirveän tyytyväinen."

Jaana Suorsa heijastaa seinälle lisää kuvia Lassista ja Leevistä, Masista ja Jaska Jokusesta. "Tunnistatteko näitä?"

Melkein kaikki kyllä tunnistavat sarjakuvien kansainväliset megahahmot. Silti massasta ei näytä hetken päästä syntyvän lasten käsissä niiden jäljitelmiä, vaan useimmat muotoilevat persoonallisen mielikuvitushahmon.

Ja kohta se paistetaan.

Lisätietoa tulevista kursseista saa esimerkiksi Oulun kaupungin internet-sivuilta www.ouka.fi/kulttuuri/

Ilmoita asiavirheestä