Jos vauvat tietäisivät, millaista uudistusta lastenneuvoloissa puuhataan, he taputtaisivat pulleita pikku kätösiään. Ensi vuoden alussa Suomessa otetaan käyttöön uusi rokotusohjelma, joka vähentää tuntuvasti pienten lasten piikittämistä.
Kun lapset saavat nykyisen rokotusohjelman puitteissa kahden vuoden ikään mennessä 12 pistosta yhdeksää tartuntatautia vastaan, uudessa ohjelmassa viisi pistosta riittää suojaamaan taudeilta.
Uudistuksen tärkein syy on rokoteteknologiassa 80-luvun lopussa ja 90-luvulla tapahtunut kehitys. Suurin muutos koskee kolmoisrokotetta, jota Kansanterveyslaitos on tähän saakka itse valmistanut suomalaislasten tarpeisiin.
Kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan annettu kolmoisrokote on hyvä ja tehokas, mutta se sisältää kokonaisia, tapettuja hinkuyskäbakteereita. Suuret kansainväliset rokotevalmistajat tuottavat uudella teknologialla kolmoisrokotetta, jossa ei ole lainkaan hinkuyskäbakteerin soluja, vaan bakteerin antigeeniä. Antigeeni on ainetta, joka virittää lapsen elimistön tuottamaan vasta-ainetta hinkuyskäbakteeria vastaan.
"Uudella teknologialla valmistettu soluton rokote on yhtä hyvä ja tehokas kuin Suomessa tehty, mutta sillä on vähemmän haittoja", kertoo erikoistutkija Satu Rapola Kansanterveyslaitokselta.
Rokotteella saadaan suoja kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja haemophilus influenzae tyyppi b-bakteerin aiheuttamia vakavia tartuntatauteja vastaan. Sen sijaan se ei sisällä rokotetta tarttuvaa maksatulehdusta vastaan.
Pakaran sijasta
reiden lihakseen
Rokotusohjelman uudistaminen ei aiheuta kunnille kustannuksia. Kaikki viralliseen ohjelmaan kuuluvat rokotteet maksetaan edelleen valtion varoista ja ne ovat luonnollisesti myös perheille ilmaisia.
Uusi ohjelma on kuitenkin aiempaa kalliimpi. Kun tänä vuonna lasten ja nuorten rokottaminen maksaa Suomessa 5,1 miljoonaa euroa, ensi vuonna kustannukset ovat noin 9,8 miljoonaa euroa, josta siirtymävaiheen kuluja on 1,3 miljoonaa.
Neuvolatäti on tähän saakka tuikannut rokotteet vauvan pakaraan, mutta nyt ne suositellaan pistettäväksi reisilihakseen.
Suosituksesta pidetään kiinni, vaikka Kansanterveyslaitoksella tiedetään, että äitien ja monien terveydenhoitajienkin mielestä pakarassa on se hyvä puoli, että lapsi ei näe pistämistä.
"Rokote imeytyy paremmin reisilihaksesta kuin pakarasta, jossa on enemmän rasvaa", Satu Rapola kertoo.
Isommilla lapsilla ja aikuisilla piikki tuikataan isoon hartialihakseen.
Rokotuskattavuus on Suomessa maailman huippua. "Alle kaksivuotiaista lapsista 93,3 prosenttia on saanut täydellisen 12 pistoksen rokotesuojan. Kansanterveyslaitos seuraa tilannetta keräämällä joka vuosi tuhatta lasta koskevat tiedot neuvoloista eri puolilta maata. Vain yhdestä kahteen perhettä tuhannesta ei käytä neuvolapalveluja", Rapola kertoo.
Lasten ilmainen, vapaaehtoinen rokottaminen alkoi Suomessa vuonna 1941, jolloin tuberkuloosirokote tuli käyttöön. Parin vuoden kuluttua tuli kurkkumätärokote. Ohjelma on vuosikymmenien saatossa laajentunut ja pistosten aikataulut ovat muuttuneet, mutta ensimmäinen eli tuberkuloosirokote on yhä alkuperäisellä paikallaan ohjelmassa ja suositellaan annettavaksi alle viikon ikäisille vauvoille synnytyssairaalassa.