Lasten pa­hoin­pi­te­lyyn puut­tu­mis­ta vai­keut­taa huono tie­don­kul­ku

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentämistä hankaloittaa se, ettei tieto väkivallasta aina kulkeudu viranomaisille asti. Tilannetta heikentää myös seurannan puute ja lastensuojelujärjestöjen rahoituksen epävakaus.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentämistä hankaloittaa se, ettei tieto väkivallasta aina kulkeudu viranomaisille asti. Tilannetta heikentää myös seurannan puute ja lastensuojelujärjestöjen rahoituksen epävakaus.

Tulokset ilmenevät Rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaoston tammi-helmikuussa tekemästä kyselystä, johon vastasi 23 viranomaista ja 15 järjestöä. Selvityksestä ilmenee, että Suomessa on toteutettu monia väkivaltaa vähentäviä hankkeita, mutta usein niissä ei ole erityisesti keskitytty lasten etuihin.

Ongelmana on myös se, että eri viranomaiset ja järjestöt toimivat toisistaan erillään. Nyt yhtenäisen tiedon keräämiseksi onkin käynnistetty kaksi hanketta.

Yhteistoimintaa on koitettu parantaa rohkaisemalla poliisia tekemään lastensuojeluilmoituksia. Selvityksen mukaan yhteistyö katkeaa usein siihen, kun akuutit seuraukset on hoidettu. Näin kukaan ei kanna kokonaisuusvastuuta lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. Viranomaiset pitävät syyllisenä ajan puutetta, ja järjestöjen toimintaa haittaa epävakaa rahoitus.

Kyselystä selviää myös, että väkivaltaan puuttumista ovat estäneet työntekijöiden epäselvät käsitykset vaitiolo- ja salassapitosäännöksistä. Tieto ei ole kulkenut, jos viranomainen on pelännyt rikkovansa salassapitomääräyksiä.

Ilmoita asiavirheestä