Lasten ku­rit­ta­mi­sen tuo­mit­see yhä useampi

Vanhempien suhtautuminen lasten ruumiilliseen ojentamiseen on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Silti noin puolet yhdeksäsluokkalaisista kertoo kokeneensa väkivaltaista kurittamista jossain elämänsä vaiheessa. Poliisiammattikorkeakoulu ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ovat koonneet yhteen tutkimustietoa.

Vanhempien suhtautuminen lasten ruumiilliseen ojentamiseen on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Silti noin puolet yhdeksäsluokkalaisista kertoo kokeneensa väkivaltaista kurittamista jossain elämänsä vaiheessa. Poliisiammattikorkeakoulu ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ovat koonneet yhteen tutkimustietoa.

Jo viime vuonna tehty asennetutkimus osoitti, että noin joka kolmas suomalainen hyväksyi lasten ruumiillisen kurittamisen vähintään poikkeustapauksissa.

Poliisi saa vuosittain runsaat 2 000 ilmoitusta lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista. Vain murto-osassa on kyse kuritusväkivallasta.

Asiantuntijat toivovat uuden lastensuojelulain paljastavan aiempaa enemmän lasten ruumiillista kurittamista. Vuoden alussa voimaan tuleva laki laajentaa eri viranomaisten velvollisuutta ilmoittaa pahoinpitelyepäilyistä poliisille tai lastensuojeluun.

Laki alentaa ilmoituskynnystä tapauksissa, joissa epäillään alaikäisen joutuneen väkivallan uhriksi. Löyhennetyn kynnyksen lisäksi ilmoitusvelvollisuus ulotetaan uusiin ammattiryhmiin: nuorisotyöntekijöihin ja yksityisiin palveluntuottajiin.

Ilmoita asiavirheestä