Suuri osa lasten kielenoppimisen häiriöistä jää edelleen tunnistamatta, vaikka neuvolatyössä on korostettu lasten kielellisten valmiuksien seuraamista. Jos kielihäiriöitä ei ajoissa hoideta, ne vaikeuttavat oppimista aikuisikään saakka.
Noin kolmella prosentilla lapsista kielenkehitys on viivästynyt, mutta vain ehkä yhdellä prosentilla on diagnoosi. Diagnoosi on tarpeen, jotta lapsi saa esimerkiksi puheterapiaa ja perhe saa otteen ongelmasta, sanoo professori Timo Ahonen Jyväskylän yliopistosta.
Toisaalta diagnoosi voi olla Ahosen mukaan huonokin asia, jos palveluita ei siitä huolimatta ole saatavilla.
- Kentältä tulee jatkuvasti valituksia, että puheterapiaa ei saa edes silloin, kun lapsella on lausunto sairaalasta. Tässä on suuria alueellisia eroja, koska puheterapeutit ovat niin epätasaisesti jakaantuneet, sanoo dysfasiatyöntekijä Minna Voltti.
Kouluissa ei kuitenkaan tarvitse laittaa erilaisia oppijoita erityisluokille, vaan opetusta voi mukauttaa niin, että se sopii kaikille.