Lasten ja nuorten metsäosaamista halutaan edistää metsäsertifioinninkin keinoin. Ehto on täytettävä, kun suomalaismetsiä ryhdytään sertifioimaan tarkistettujen standardien mukaan.
Metsien hoitoa ja käyttöä koskevia tarkistettuja standardeja esiteltiin maanantaina Helsingissä. Ne on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna. Tarkistustyöryhmän puheenjohtaja, metsäneuvos Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi tiedotustilaisuudessa, että lasten ja nuorten metsäosaamista edellyttävä kriteeri tuli mukaan Suomen 4H-liiton esityksestä.
Käytännössä lasten ja nuorten metsätietoutta on määrä lisätä alueellisilla toimenpideohjelmilla. Niiden laadinta on avointa, mutta vetovastuu osoitetaan metsäalan toimijoille.
Metsien hoitoa ja käyttöä koskeviin standardeihin on lisätty myös ehto, joka estää geenimuunneltujen puuntaimien käytön istutuksessa. Lisäksi edellytetään, että metsänuudistamiseen saa käyttää vain kotimaisia puulajeja. Poikkeuksena ovat joulukuusilajit ja ns. hybridihaapa, joka on kotimaisen ja pohjoisamerikkalaisen haavan risteytys.
Vastaisuudessa metsänhoidolta edellytetään myös muun muassa, että uudistusaloille jätetään lahopuuta ja muuta biologista monimuotoisuutta hyödyttävää puustoa vähintään 5-10 kappaletta hehtaarilla.
Ympäristöjärjestöt
edelleen ulkona
Lähes kaikki Suomen metsät on sertifioitu kansallisen järjestelmän mukaan. Se on osa maailmanlaajuista PEFC-järjestelmää, jonka on vielä hyväksyttävä Suomen tarkistukset.
Kotimaisia metsien hoidon ja käytön standardeja tarkistettiin 23 tahon voimin. Ympäristöjärjestöt eivät olleet tässä työssä mukana, sillä ne sanoutuivat irti jo alkuperäisten standardien laadinnasta. Ympäristöjärjestöt kannattavat toista maailmanlaajuista järjestelmää, FSC-sertifikaattia, jonka mukaan sertifioituja metsiä on Suomessa muutamia kymmeniä tuhansia hehtaareja.
Ympäristöjärjestöt arvostelivat maanantaina muun muassa tarkistuksessa tiukentunutta vanhan metsän määritelmää sekä sitä, ettei tuoreinta uhanalaisselvitystä otettu tarkistuksessa huomioon.
Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen arvioi, ettei tarkistus tuonut sellaista uutta, joka muuttaisi Suomen metsätalouden ekologisesti kestäväksi.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK puolestaan kiitti sitä, että Suomen metsien sertifiointijärjestelmä perustuu edelleen perhemetsätalouteen. Varametsäjohtaja Timo Nyrhinen oli tyytyväinen siitä, että hankintamyyjän aseman kunnioittaminen sisältyy uutena asiana tarkistettuihin kriteereihin.