Oulu
Käsitys liikunnasta on muuttunut. "Nykyisin urheiluksi ja liikunnaksi mielletään myös vähemmän fyysistä tehoa edellyttävä liikkuminen", sanoo kehityspäällikkö Pasi Mäenpää Nuoresta Suomesta.
Yli 90 prosenttia 3-18-vuotiaista ilmoittaa harrastavansa liikuntaa jossain muodossa. Tiedot käyvät ilmi Suomen liikunnan ja urheilun (SLU), Nuoren Suomen, Olympiakomitean ja Helsingin kaupungin liikuntaviraston teettämästä tutkimuksesta. Alle 12-vuotiaiden liikuntaharrastusta tiedusteltiin heidän vanhemmiltaan ja sitä vanhempien lasten harrastuksista heiltä itseltään.
Liikuntaharrastuksen yleisyydestä huolimatta nuorten kestävyyskunto on huonontunut. Tutkimuksessa ei tiedusteltu harrastuksen laatua tai rasittavuutta.
"Kysymyksenasettelu on aika yksinkertainen, ja väittäisin,että vastauksissa on yliarviointia. Jos asioita kysyttäisiin tarkemmin, prosentit olisivat pienempiä", arvelee Heimo Nupponen, joka toimii Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (Likes) Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikön (Linet) johtajana.
Likesin tekemä lasten kuntotutkimus kertoo kestävyyskunnon huonontuneen huomattavasti 25 vuoden kuluessa. Keväällä 2001 tehtiin tutkimus, jossa testattiin noin tuhannen 11-18-vuotiaan koululaisen kuntoa. Sekä juoksutuloksissa että yläraajojen voimassa oli systemaattista laskua verrattuna vuoteen 1976.
Nopeudessa ja ponnistuksessa, esimerkiksi sukkulajuoksussa ja vauhdittomassa pituudessa näkyi pientä nousua, mutta merkittävää eroa vuoden 1976 tuloksiin ei ollut.
"Kestävyyslajien harrastus on vähentynyt ja uusia, taitoa, tarkkuutta ja tasapainoa vaativia harrastuksia kuten skeittaus ja lumilautailu on noussut tilalle", Nupponen kertoo.
Hän arvelee, että suurin syy kestävyyden huonontumiselle on muutos arkiliikunnassa. Kouluun ja harrastuksiin ei enää kuljeta pyörällä tai jalan yhtä paljon kuin ennen. Kuntosalilla tai skeitatessa taas ei välttämättä saa aerobista, kestävyyttä kohottavaa harjoitusta.
"Niin sanottu hiki- ja räkäurheilu vähenee.Se on tämän länsimäisen yhteiskunnan trendi", pohtii Mäenpää Nuoresta Suomesta.
Passiiviseksi ilmoittautuneiden osuus SLU:n tutkimuksessa on vähentynyt vuoden 1998 16 prosentista kahdeksaan prosenttiin.
"Passiiviset eivät myöskään myönnä liikkumattomuuttaan, koska urheileminen on sosiaalisesti suotavaa", Mäenpää arvelee.
Tutkimuksessa haastateltiin noin 5 500 kotitaloutta. Suuren kansallisen liikuntatutkimuksen osaraportti lasten ja nuorten liikunnasta ilmestyy syyskuun lopussa.
