Yhä useamman pikkulapsen hampaat ovat niin pahoin reikiintyneet, ettei niitä voida edes paikata. Hampaita pitää poistaa jopa alle 4-vuotiailta lapsilta.
Suomalaislasten hampaiden kunto on rapistunut. Alle kouluikäiseltä lapselta pitää poistaa jopa puolet maitohampaista, sillä tilanne on päässyt liian pahaksi, ennen kuin lapsi tulee hammaslääkäriin.
Nykyvanhempien syyllistäminen uusavuttomiksi on trendikästä ja monesti epäreiluakin, mutta joskus se on aivan perusteltua. Jos vanhemmat kurkkaavat jälkikasvunsa suuhun vasta, kun lapsi ei pysty nukkumaan kovien särkyjen takia, jokin on pahasti pielessä.
Eräs hammaslääkäri kertoi, että osa vanhemmista ei enää tiedosta lasten hampaiden hoidon tärkeyttä, jolloin hampaat jäävät yksinkertaisesti pesemättä. Alle puolet suomalaislapsista harjaa hampaat aamuin illoin.
Lisäksi lapset saavat napostella aterioiden välissä pitkin päivää. Moni saa tuttipullosta mehua jopa yöllä, vaikka suurin osa tietää varmasti, että paras janojuoma on vesi.
Erikoisin syy lasten hampaiden reikiintymiseen on se, että monissa perheissä vastuu hampaiden pesusta on sysätty muutaman vuoden ikäiselle lapselle.
Jotkut vanhemmat selittävät hammaslääkärille, ettei lapsi anna vanhempien pestä hampaita, joten lapsi pesee ne itse. Samalla logiikalla lapsi pitäisi päästää ulos ilman vaatteita talvipakkaseen, jos hän niin haluaa.
Tällaisissa perheissä vanhemmilla lienee muitakin vaikeuksia kasvatusasioissa. Kyse voi olla paitsi kyvyttömyydestä asettaa rajoja myös henkisestä laiskuudesta raskaan työpäivän jälkeen.
On tylsää pestä itkevän lapsen hampaat väkisin. Mieluummin niinkin kuin jättää ne pesemättä kokonaan - vaikka se veisikin muutaman ylimääräisen minuutin vanhemman kallisarvoista televisionkatseluaikaa.
Jopa kolmevuotiaat jynssäävät suunsa itse. Äiti tai isä saattaa seurata tilannetta vieressä, mutta siitä ei ole mitään hyötyä. Kolmevuotiaan hienomotoriikalla hampaat eivät taatusti puhdistu.
Eräs hammaslääkäri kertoi, että vasta 10-vuotias pystyy puhdistamaan hampaansa kunnolla itse. Siksi vanhempien pitäisi harjata lasten hampaat pitkälle kouluikään.
Usein pesuvastuu siirtyy lapselle viimeistään silloin, kun hän menee kouluun, mutta tämäkin on siis liian varhain.
Lapsen pitää toki saada auttaa harjauksessa heti siitä lähtien, kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa. Mitä aiemmin pesuharjoittelu alkaa, sitä nopeammin lapsi oppii selviämään tehtävästä omatoimisesti. Jotta kirjoitus ei mene pelkäksi vanhempien syyttelyksi, täytyy myöntää, että lasten hampaiden terveyttä nakertavat muutkin seikat kuin lepsut äidit ja isät.
Sokeri on maukasta, mutta tarpeetonta syötävää. Siitä huolimatta sitä tarjoillaan auliisti kodin ulkopuolellakin - myös pikkulapsille.
Tiedän lapsia, jotka ovat oppineet sokerin syönnin päiväkodissa. Jopa tarhojen välipalalistalla saattaa lukea säännöllisesti "pulla ja mehu".
Päiväkodeissa on tapana, että syntymäpäiviä viettävän lapsen vanhemmat tuovat tarhaan herkkuja. Joku vie suklaalevyn lisäksi jäätelöä ja pari keksipakettia, jotta naposteltavaa varmasti riittää kaikille. Niitä keksejä sitten jaellaan jälkiruuaksi juhlapäivän jälkeenkin lapsille. Pitäähän kaikki saada syödyksi.
Eräs hammashoitaja kertoi, että hän yritti puuttua kuntansa päiväkodin herkuttelukulttuuriin. Seurauksena oli täystyrmäys: päiväkodin henkilökunnan mukaan vanhemmat vaativat herkkujen sallimista.
Espoossa on otettu toisenlainen linja asiaan. Kaupungin päiväkodeissa ei saa enää syödä karkkeja syntymäpäiväjuhlissa. Päätöksen tärkeimpänä syynä on vastuu lasten terveydestä ja hyvinvoinnista.
Ehkä myös Pohjois-Suomen kunnat ottavat mallia Espoosta?