Helsinki Suurimman osan suomalaislasten rahoista nielevät makeiset, sipsit, hampurilaiset ja muut herkut. Lapsista 95 prosenttia saa rahaa omaan käyttöön.
Lähes puolet lapsista saa rahaa säännöllisesti. Viikkorahan määrä on keskimäärin 7,5 euroa ja kuukausirahan taas 30 euroa.
Tämä selviää Nordean torstaina julkaisemasta haastattelututkimuksesta, johon IRO Research haastatteli 7-17-vuotiaiden lasten vanhempia. Haastateltuja oli 500 ja kaikkiaan tulokset koskevat 750 lasta, sillä joissakin perheissä on useampia lapsia. Haastateltuja ei valittu Nordean asiakkaiden joukosta, vaan he edustavat otoksena koko ikäryhmää.
"Pienimmille lapsille maksetaan viikkorahaa, kun taas isommille annetaan rahaa kuukausittain. Myös summat vaihtelevat huomattavasti ikäryhmittäin", Nordean yksityistalouden ekonomisti Tarja Svartström sanoo.
Pienimmille rahaa annetaan viikossa keskimäärin kolme euroa, kun taas teini-ikäiset saavat noin 16 euroa viikossa. Erikoistilanteissa, kuten matkoilla, jouluna ja merkkipäivinä suurin osa lapsista saa lisäropoja.
Isovanhempien
lompsa aukeaa
Lasten ei kannata kinuta viikkorahan korottamista pelkästään tutkimustulosten takia.
"Osassa perheistä esimerkiksi kännykkälaskut maksavat vanhemmat, kun taas osa lapsista joutuu kaivamaan kuvettaan puhelinlaskun kolahtaessa. Siksipä lasten saamat summat vaihtelevat huomattavasti perheittäin", Tarja Svartström selvittää.
Tavarahankinnoista suosi-tuimpia ovat CD-levyt, joiden ostoon rahojaan käyttää hieman alle puolet lapsista. Vaatteita ja kenkiä ostaa rahoillaan kolmasosa lapsista.
Myös harrastuksista aiheutuvia kustannuksia maksaa itse 30 prosenttia lapsista.
"Usein lasten omat rahat menevät sellaiseen, mitä vanhemmat eivät heille suostu ostamaan. Silloin lapset panevat omat rahat likoon."
Suurin osa haastatelluista vanhemmista pyrkii siirtämään sanonnan "raha ei kasva puussa" jälkipolville.
"Säästämistä pidetään hyveenä. Ainakin ajatuksen tasolla viesti halutaan siirtää sukupolvelta toiselle. Tosin onhan se hyvä, etteivät lapset luule, että raha tulee pankin seinästä, kuten 3-vuotias kummipoikani kerran arvel"i, Svartström naurahtaa.
Viikkorahan määrä kasvaa iän karttuessa, mutta suurituloisten lapset saavat poikkeuksetta enemmän rahaa kuin pienituloisten jälkikasvu.
Isovanhemmat ovat anteliaita, sillä heidän pussinsa aukeaa yli 90 prosentille lapsista.
"Vanhempien tuloerot toistuvat myös isovanhempien antamien summien kohdalla. Näin ollen varakkaampien perheiden lapset saavat enemmän euroja myös isovanhemmiltaan kuin pienituloisten perheissä elävät", Svartström kertoo.
Tutkimuksen mukaan yli puolet vanhemmista asettaa lastensa rahan saamiselle ehtoja. Yleisimmin lapsilta vaaditaan kotitöihin osallistumista, mutta myös koulumenestys pitää nuorten rahahanat varmimmin auki.
Lapsista noin 80 prosenttia säästää rahaa, ja tavoitteita säästämiselle asettaa puolet.