Kelan tutkijalääkärin mukaan osa pikkulapsilla hälyttävästi yleistyneestä astmasta johtuu turhasta hätiköinnistä taudin toteamisessa. Jos lapsen ohimenevät hengitysvaikeudet määritellään pitkäaikaiseksi astmaksi, perhe saa Kelan etuuksia lähes 1 000 euroa vuodessa.
"Lähes kaikilla lapsilla on ensimmäisinä elinvuosina ajoittaista hengityksen pihinää ja vinkumista. Kaikkea ei pidä hätiköiden leimata astmaksi, koska se voi invalidisoida lapsen koko loppuiäksi. Se aiheuttaa myös turhaa lääkitystä, jolla voi olla sivuvaikutuksia", tutkijalääkäri Lauri Virta sanoo.
Astmalääkkeitä käyttävien pikkulasten määrä vaihtelee suuresti eri sairaanhoitopiireissä. Lauri Virran mukaan erot vierekkäisissä piireissä voivat olla jopa kaksinkertaiset.
"Tutkimusten mukaan astmaoireet ovat kouluikäisillä yhtä yleisiä kaikkialla Suomessa. Alle viisivuotiaiden astman esiintyvyyttä ei ole selvitetty, mutta arvion mukaan erot ovat alueelliset erot ovat vähäiset. Koska astma ei ole alueellinen vitsaus, vikaa täytyy olla diagnostiikassa."
Eniten pikkulasten astmaa on Kainuussa, jossa Kelan erityiskorvattavia lääkkeitä käyttäviä alle viisivuotiaita on yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa määrä on hieman maan keskiarvon yläpuolella. Lauri Virta ja erikoissuunnittelija Juhani Mäki ovat julkaisseet selvityksen alueellisista eroista marraskuussa ilmestyneessä Suomen Lääkärilehdessä.
"Vielä 1990-luvulla erityiskorvausoikeuden saaminen edellytti puolen vuoden seurantaa. Nyt Kela hyväksyy käytännössä kaikki alle viisivuotiaiden lasten hakemukset. Seuranta pitäisi palauttaa tai muulla tavoin vaatia tiukempaa näyttöä vaikeasta astmasta. Jos pikkulapsen hengityksen vinkumista ja pihinää maltetaan seurata kesän yli, suurella osalla oireet menevät ohi itsestään eikä lasta turhaan leimata pitkäaikaissairaaksi", Lauri Virta sanoo.
Lisäksi erikoissairaanhoidossa olisi Virran mukaan tarkistettava ja yhdenmukaistettava lasten astman toteamisen ja lääkehoidon aloittamisen perusteet.