"Jos nykyinen tietotekniikka tuntuu siirtyneet uuteen ulottuvuuteen, niin läsnä-älyn (ambient intelligence) avulla voidaan tulevaisuudessa jopa luoda sosiaalisen mittakaavan tietojärjestelmiä", ennustaa tohtori Jan Rabaey.
Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa professorina toimiva Babaey esitteli tänään ajatuksiaan Tekesin ELMO-teknologiaohjelman vuosiseminaarissa Helsingissä.
"Kyse on siitä, että uudenlaisen tietotekniikan, läsnä älyn avulla voidaan parantaa elämän laatua", Rabaey sanoo.
Esimerkki läsnä-älyn sovellutuksista voisi Rabaeyn mukaan olla energiatietoiset laitteet ja talot, jolloin esimerkiksi kodinkoneet tarkkailevat omaa virrankulutustaan ja pyrkivät minimoimaan sen. Koneet ovat lisäksi yhteydessä toisiinsa ja "keskustelevat" keskenään. Samalla ihmiset voisivat kotona tarkistaa, mitä parhaillaan käytössä oleva sähkö maksaa, ja talo voisi suositella, että ilmastointi kannattaa nyt sulkea.
Lisäksi kaikkialla läsnä olevasta tietotekniikasta eli läsnä-älystä voi olla tulevaisuudessa apua esimerkiksi luonnontuhojen ennustamisessa, kuljetusten suunnittelussa, terveyden seurannassa, ympäristösuunnittelussa ja koulutuksessa.
Perustana langattomuus ja anturit
Läsnä-älyä hyödyntävän yhteiskunnan edellytys on langattomuus. Älykkäät, aistivat, ja mukautuvat ympäristöt eivät myöskään toimi nykyisen kaltaisen tietoverkon kautta, sillä niiden perustana on erilaisten ympäristöä aistivien ja mittaavien antureiden verkko.
Energiankulutus onkin läsnä-älysovellusten toiminnan kynnyskysymys. Kun antureita on upotettu erilaisiin tuotteisiin ja ympäristön rakenteisiin, niillä täytyy olla oma virtalähde, koska niitä ei ole mielekästä eikä yleensä edes mahdollista ladata tai vaihtaa. Energiaomavaraisuutensa ne voivat saavuttaa synnyttämällä käyttöenergiansa itse esimerkiksi valon tai liikkeen avulla.
"Sähkö- ja elektroniikkalaitteissa nykyään yleinen standby eli valmiustilan virrankulutus on tällaisten sovellusten vihollinen", Jan Rabaey sanoo.
Tuotteiden ja komponenttien pitää myös olla pieniä ja halpoja. Rabaeyn mukaan laitteet voivat tulevaisuudessa olla niin pieniä, että ne ovat kuin pölyhiukkasia, älykästä pölyä.
"Kaliforniassa on tutkittu maanjäristysten vaikutusta talojen rakenteisiin. Mittaamiseen käytettyjen langallisten antureiden hinta on 8000 dollaria kappaleelta. Kehittämiemme uusien, langattomien antureiden koko on murto osa entisistä ja hinta vain 70 dollaria kappale. Seuraavaksi aiomme anturoida Golden Gaten sillan tutkiaksemme tuulten vaikusta sen rakenteisiin", Rabaey kertoo.
Läsnä-älytuotteiden uskotaan yleistyvän nopeasti. Keskeinen syy tälle odotukselle on mikrosysteemien (Micro Electro Mecanical Systems eli MEMS) kehittyminen. Niissä kootaan piisirulle elektroniikkaa ja mekaanisia laitteita, kuten antureita.