Tyytyväisyys presidentti Tarja Haloseen on yhä korkealla, mutta laskussa. Vaalien lähestyessä presidentin kriittinen arviointi oletettavasti kasvaa.
Suomen Gallup teki Kalevalle nyt 11. tutkimuksen siitä, miten kansalaiset suhtautuvat presidentti Tarja Halosen toimintaan. Vaikka järisyttävää muutosta ei puolen vuoden takaiseen mittaukseen olekaan tapahtunut, mielipiteet ovat varovaisessa liikkeessä. Tyytyväisyys presidentin toimintaan on heikentynyt.
Selvästi on pudonnut erittäin tyytyväisten osuus. Puoli vuotta sitten näitä oli 38 prosenttia, nyt 31. Kun mukaan lasketaan myös melko tyytyväisten joukko, tyytyväisten koko osuus on tutkimuksen mukaan pudonnut 83 prosentista 78:aan. Osaa muutoksesta voivat selittää mielipidemittauksen epätarkkuustekijät, mutta epäilemättä luvut kielivät myös todellisesta mielipiteiden siirtymästä.
Odotetusti naiset olivat tyytyväisempiä Haloseen kuin miehet. Kiintoisa yksityiskohta on, että myydyimpiä Halosen edessä ovat vasemmistoliittolaiset. Kaikki vajaan tuhannen vastaajan joukkoon osuneet puolueen kannattajat olivat presidenttiin joko melko tai erittäin tyytyväisiä.
Halosen tyytyväisyyslukemat ovat nyt samaa luokkaa kuin 2002. Marraskuu 2003 toi hänelle tähänastisen huipputuloksen, 87 prosenttia.
Perusfakta tuoreidenkin lukujen kohdalla on, että tyytyväisten kansalaisten osuus on yhä tavattoman, jopa epänormaalin, korkealla. Kriittisyys vallanpitäjiin kuuluu demokratiaan. Presidentti Mauno Koivisto pääsi valtakautensa alussa pari kertaa yhtä näyttäviin lukemiin. Tyytyväisiä häneenkin oli enimmillään 87 prosenttia. Presidentti Martti Ahtisaaren tyytyväisyyslukemat liikkuivat koko ajan alemmalla tasolla, ylimmillään 64 prosentissa.
Jos vertailukohdat haetaan demokraattisista maista, kansalaisten tyytyväisyys Haloseen on yhä myös kansainvälisesti poikkeuksellisen laajaa. Suomen presidenttien yleensäkin saamat korkeat suosiolukemat kertovat kaikesta päätellen paitsi kohtuullisesta herraonnesta myös esivallan kunnioittamisen perinteestä. Valtakunnan ylintä johtoa arvostetaan, jos se ei tee erityisiä munauksia. Halonen on välttänyt visusti tekemästä laajoja kansalaispiirejä suututtavia ratkaisuja.
Luultavaa on, että tyytyväisyys Haloseen ei nouse enää niihin lukemiin, joissa se korkeimmillaan kävi. Presidentinvaalit pidetään ensi tammikuussa. Näkyvä kampanjointi ei ole vielä alkanut, mutta vaalien lähestyessä kansalaiset tapaavat ryhmittyä tiukemmin oman puolueen ehdokkaan taakse. Se pudottanee Haloseen kohdistuvaa tyytyväisyyttä, vaikka toisen ehdokkaan kannattaminen ei suoraan merkitsekään tyytymättömyyttä Haloseen. Oletettavaa on sekin, että Halosen toiminnan kriittinen ruodinta kampanjan aikana alkaa syödä tyytyväisyyttä.
Yhtäkään presidenttiehdokasta ei tosin ole vielä asetettu. SDP:ssä eletään "hyvin vahvassa uskossa", että Halonen asettuu ehdolle. Hänen toivotaan ilmoittavan päätöksestään loppukeväästä. Pääministeri Matti Vanhanen julkistanee suostumuksensa ensi kuun lopussa. Kokoomuksessa taas luotetaan siihen, että Euroopan investointipankin varapääjohtaja Sauli Niinistö lupautuu hänkin pian mukaan.
Vaikka lukemat eivät suoraan siirry vaalikannatukseksi, vankat tyytyväisyysluvut ovat pohja, jolta vaalimenestystä on helppo rakentaa. Tosin myös pääministeri Matti Vanhanen sai Kalevan tutkimuksessa merkille pantavan korkeat tyytyväisyyslukemat. Kaksi kansalaista kolmesta oli tyytyväisiä hänen toimintaansa.