Ympäristön raskasmetallipitoisuudet ovat Suomessa vähentyneet Koillis-Lappia lukuunottamatta viimeisen 20 vuoden aikana. Viime vuosina päästöjen väheneminen on kuitenkin ollut hitaampaa kuin 1990-luvulla.
Ainoat selvästi kohonneet pitoisuudet ovat nikkeli- ja kuparilaskeumat Koillis-Lapissa. Laskeuman aiheuttavat Kuolan alueella olevat metallisulatot.
"Nikkelipitoisuudet Koillis-Lapissa ovat olleet koko tarkastelujakson ajan suurimmat. Nyt vaikutusalue näyttää ulottuvan Keski-Lappiin saakka. Varmaa tietoa syystä ei ole, mutta todennäköisesti tilanne johtuu lisääntyneistä tuotantomääristä", tutkija Juha Piispanen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Muhoksen yksiköstä kertoo.
Tulokset käyvät ilmi Metlan sammaltutkimuksista, joita on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1985 alkaen.
Lyijyn pitoisuudet laskeneet eniten
Useimpien metallien pitoisuudet ovat suurimpia eteläisessä Suomessa ja pienenevät pohjoista kohti. Alueellista vaihtelua selittävät Keski-Euroopasta tuleva kaukokulkeuma sekä teollisuuden ja liikenteen päästömäärät. Niiden väheneminen on samalla pienentänyt kuormitusta.
Puhtainta on tutkimuksen mukaan Luoteis-Lapissa.
Eniten sammalnäytteissä on pudonnut lyijyn pitoisuudet. 20 vuoden aikana lyijyarvot ovat vähentyneet 81 prosenttia. Lukua selittää pääasiassa lyijyttömiin bensiineihin siirtyminen.
Piispanen pitää merkittävänä, että Suomessa sijaitsevien suurimpien päästölähteiden kuormitus on vähentynyt. Kupari- ja nikkelikuormitus Harjavallan ympäristössä ja kromikuormitus Tornion seudulla on vähentynyt huomattavasti ja niiden vaikutusalueet ovat supistuneet.
Sammalista on mitattu vuodesta 1990 lähtien myös typpipitoisuus. Sen laskeuma on jonkin verran noussut koko Suomessa tällä vuosituhannella, vaikka se väheni vielä 1990-luvulla.
Piispanen kertoo Suomen tilanteen raskasmetallikuormituksen osalta olevan varsin valoisa. Se ei paini edes samassa sarjassa Keski-Euroopan maiden kanssa.
Asiantuntijat kiittelevät, että teollisuuden ympäristöajattelu on lisääntynyt. Esimerkiksi Outokummun Tornion tehtaat investoivat muutama vuosi sitten 117 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun, kertoo viestintäjohtaja Juha Ylimaunu. "Samaan aikaan, kun tuotanto on kaksinkertaistunut, päästöt ovat vähentyneet", Ylimaunu kehaisee.
Ylimaunu pitää ongelmallisena päästöistä uutisoitaessa sitä, etteivät ne anna kuvaa siitä, mitä laskeuma tarkoittaa luonnon ja ihmisten kannalta.
"Toivoisin, että tulevaisuudessa metallien kokonaismäärien seurannan sijaan saisimme tietoa siitä, missä olomuodoissa metallit esiintyvät ja onko näillä merkitystä luonnolle ja ihmiselle."
Euroopan laajuinen kartoitus
Tutkimuksessa on selvitetty ilman ja sadeveden kautta metsäsammaliin imeytyviä raskasmetallipitoisuuksia. Metla on kerännyt sammalnäytteet samoilta koealoilta viiden vuoden välein. Tuoreimman tutkimuksen näytteet on kerätty vuosina 2005 ja 2006.
Tutkimukset ovat osa Euroopan laajuista kartoitusta. Tällä viikolla Oulussa vierailevat tutkijat arvioivat Euroopan laajuisen laskeumatutkimuksen uusimpia tuloksia.
Kansainvälisessä projektissa mukana on myös venäläisiä. "Siellä päästöongelmat varmasti tiedostetaan, mutta on aivan eri asia laitetaanko siihen rahaa", Piispanen toteaa.