Kauttaan päättämässä olevat hissi- ja rinneyhtiöt tekivät jälleen hyvän tuloksen. Hissilippujen myynti kasvoi keskimäärin kuutisen prosenttia kaikkiaan noin 40 miljoonaan euroon. Hiihtokeskusten muihin palveluihin laskettelun vauhti ei kuitenkaan yltänyt.
Vaikka rinteissä kävi ennätysmäärä ihmisiä, painui laskettelun tuoma koko matkailukertymä edellisestä kaudesta. Kertymään lasketaan hissilippujen lisäksi matkoihin, majoitukseen ja ruokailuun kulutetut rahat.
Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Guy Catani arvioi, että suomalaisten laskettelijoiden tuoma kokonaistulo laskee jo toisena kautena peräkkäin. Arvio suomalaisten kulutuksesta antaa kattavan kuvan kehityksestä, sillä heidän osuutensa kaikista hissilippuostoista on noin 95 prosenttia.
Catanin mukaan kaudella 2000-2001 matkailukertymä rikkoi 450 miljoonan euron rajan, mutta vuosi sitten jäätiin noin 435 miljoonaan euroon. Päättymässä olevan kauden luvut selviävät vasta loppukesästä, mutta alamäki näyttää jatkuneen.
"Osin hyvälumisten talvien takia yhä useammat laskettelijat pysyivät lähirinteissä. Heidän ei tarvinnut matkustaa kuluttamaan", kiteyttää Catani. Ravintola-, majoitus- ja muita palveluja ei käytetty aiemmassa mitassa.
Lyhyen matkan päässä olevien hiihtokeskusten suosiminen näkyi reippaana kasvuna Etelä- ja Keski-Suomen rinteissä, kun vastaavasti Pohjois-Suomessa laskettelijoiden määrä nousi paljon vaimeammin.
Etelä-Suomen rinteisiin lunastettiin 12-20 prosenttia enemmän lippuja kuin edellisellä kaudella. Keski-Suomessa kasvuprosentti oli 8-12, mutta pohjoisessa laskelmat asettuvat muutamaan prosenttiin. Laskettelukertoja kertyi koko maassa yhteensä yli 2,4 miljoonaa.
Yritykset vähensivät
Lähirinteiden suosiminen ei yksin selitä matkailukertymän niukentumista. Taloudellinen epävarmuus vähensi selvästi yritysten halua tuoda asiakkaita hiihtokeskuksiin.
Yksityisten kasvanut lasketteluinto riitti nostamaan hissilippujen kysyntää, mutta yritysten asiakassponsoroinnin hiipuminen iski hiihtokeskusten muihin palveluihin.
Kolmanneksi selittäjäksi Catani näkee yksityisten enenevän halun hankkia omia mökkejä hiihtokeskuksista. Hissi- ja rinneyhtiöiden pohjaa he varmistavat sitoutumalla näin keskuksiin, mutta majoitus- ja ravintolapalveluja mökkiläiset eivät käytä samaan tapaan kuin hotellivieraat.
Vasta aivan kauden lopulla ilmaantui ensimerkkejä taloudellisen epävarmuuden heijastumisesta myös yksityiseen kulutukseen.
"Onneksi talvi on kuitenkin pääosin jo ohi", Catani huokaa. Kasvun vuodet ovat myös tukevoittaneet alan yritysten taloutta niin paljon, että valtaosalla niistä on nyt puskuria selviytyä jatkossa yhdestä huonommasta talvesta.