Pudasjärvi Vammaisten mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen ovat aiempaa paremmalla tolalla. Vammaisten erityistarpeet osataan ottaa yhä paremmin huomioon liikuntatiloja suunniteltaessa ja lähes jokaisesta liikuntalajista löytyy nykyisin sovellus, jota vammainenkin voi harrastaa. Uusimpia lajeja ovat esimerkiksi curling ja kelkkajääkiekko.
"Suomessa on vain taivas rajana. Mitä vaan pääsee kokeilemaan, kun on riittävän sinnikäs eikä odota, että se löytyy ihan kotiovelta lähdettäessä", Suomen Invalidien Urheiluliiton varapuheenjohtaja, valtion liikuntaneuvoston jäsen Suvi Helanen kuvailee.
Myös vammaisliikkujan tarvitsevat laitteet ja apuvälineet ovat kehittyneet selvästi ja niitä on aiempaa paremmin tarjolla. Esimerkiksi talviliikuntalajeihin löytyy erilaisia kelkkoja, ahkioita, pulkkia ja potkukelkkoja. Ongelma on kuitenkin siinä, että välineet ovat kalliita. Esimerkiksi laskettelukelkka maksaa noin 5 000 euroa. Siis kymmenen kertaa enemmän kuin tavalliset laskettelusukset.
"Eihän sellaiseen ole varaa", Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluetyöntekijä Risto Lappalainen harmittelee. Hänen mukaansa vammainen voi anoa laitehankintaan avustusta, mutta sen saaminen on todella vaikeaa. Vammaisen liikkujan tarpeet tuppaavat jäämään unholaan.
Esteiden yli rahan avulla
Suvi Helanen kehottaa vammaista liikkujaa penäämään oikeuksiaan. Kuntalaki velvoittaa kunnat huolehtimaan kuntalaistensa hyvinvoinnista ja liikuntalakiin on kirjattu velvollisuus järjestää liikuntapalvelut ja -olosuhteet myös erityisryhmät huomioon ottaen. Velvollisuus ei aina toteudu etenkään pienimmissä kunnissa. Vammainen saattaa siellä olla paikkakuntansa ainoa liikuntarajoitteinen. "Silloin on mahdottomuus, että omasta kunnasta voitaisiin löytää juuri se haluttu liikkumistapa", Helanen myöntää.
Tällaisessa tilanteessa vammainen tarvitsisi kyydin muualle liikuntaharrastusten pariin. Naapurikuntaan taksilappu saattaakin irrota, mutta kunnan kukkaro napsahtaa kiinni, kun kyytiä tarvittaisiin kauemmas esimerkiksi laskettelukeskukseen.
Satsaus kannattaisi. Vammaiselle liikuntaharrastuksen pariin pääsyllä on suurempi merkitys kuin vammattomalla liikkujalla.
"Heidän liikkumisensa on muutenkin rajoittunutta ja he törmäävät jatkuvasti esteisiin, kun he lähtevät liikkeelle. Ihminen luovuttaa helposti, jos ei pysty voittamaan niitä esteitä. Onnistuneilla liikunnan kokemuksilla elämänpiiriä uskallettaisiin laajentaa pois kotoa", Lappalainen valottaa.
Yksi erityisryhmien tarpeisiin palveluissaan huomiota kiinnittänyt pohjoissuomalainen laskettelukeskus on Oulun Seudun Setlementin pyörittämä Syötekeskus Pudasjärvellä. Hotellista löytyy esteettömiä huoneita, henkilökunta hiihdonopettajia myöten on koulutettu huomiomaan erityisliikkujat ja keskuksesta löytyy vammaiselle tarkoitettu laskettelukelkka.
"Parannettavaa silti löytyy, niin täältä kuin muistakin laskettelukeskuksista", Lappalainen kuvailee tarjontaa. Hän oli vetämässä Syötteellä leiriä, jolle osallistui kolmisenkymmentä erityisliikkujaa Epilepsialiitosta, Suomen CP-liitosta, Autismi- ja aspergerliitosta, Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta sekä Suomen Parkinson-liitosta.
"Tämä on jo kymmenes kerta", Lappalainen valotti. Ohjelmassa oli muun muassa laskettelua, murtomaahiihtoa ja pilkkimistä.