Oulu
Lasirakenteet lisäsivät Vantaan pommiräjähdyksen tuhovaikutusta merkittävästi. Monet uhreista saivat pahoja vammoja lasinkappaleista ja murusista, jotka sinkoutuivat räjähdyksen paineesta kuin ammukset.
Lasia ei yleisesti pidetä turvallisuuden suhteen ongelmallisena rakennusmateriaalina. Lasin käytöstä on säädetty EU:n rakennustuotedirektiivissä. Suomessa säädökset on koottu rakennusmääräyskokoelmaan.
Kuten kaikessa rakentamisessa myös lasirakentamisen lähtökohtana on mahdollisten riskien ennakoiminen kohteen tavallisen käytön näkökulmasta. Niihin pommiräjähdykset eivät lukeudu.
Professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta sanoo lasirakenteiden kestävän normaaliolosuhteissa hyvin.
"Räjähdystä ajatellen mitään rakennusta ei voi mitoittaa. Esimerkiksi kerrostalot kyllä sinänsä kestävät kohtuullisen räjähdysvoiman, mutta kovaa räjähdystä ei kestä mikään", Koiso-Kanttila huomauttaa.
Koiso-Kanttilan mukaan lasirakentamisessa käytettävät lasikatteet, -verhoukset ja -kaiteet tehdään joko karkaistusta tai laminoidusta lasista. Autojen tuulilasista tuttu karkaistu lasi murskautuu törmäyksessä pieniksi palasiksi, jotka eivät aiheuta normaalisti ihmiselle pahoja viilto- tai pistovammoja. Vantaan räjähdyksessä pommi antoi kuitenkin lasin murusille sellaisen voiman, että niiden vaikutus oli lähes sama kuin haulien.
Kaiderakenteissa käytetään yleisimmin laminoitua lasia, jossa kahden lasikerroksen väliin on asetettu muovikalvo. Lasin rikkoontuessa kalvo pitää palaset kasassa, ettei niitä pääse lentelemään ympäriinsä.
Räjähdystilanteissa ongelmallisimpia rakennuksia ovat Koiso-Kanttilan mukaan tiili- ja betonielementtitalot. Esimerkkejä siitä on saatu muun muassa Venäjällä sattuneista kaasuräjähdyksistä.
Turvallisimmasta päästä ovat paikallaan valetut betonirakennukset sekä puutalot. Puun leikkausvoima on muihin materiaaleihin verrattuna vähäinen.