Riihimäki Riihimäen lasimuseo nostaa loppuvuoden näyttelyllä esiin suomalaiset lasimaalaukset. Koulutus on tuonut jo miltei unohtuneeseen taidemuotoon uutta eloa 1980-luvulta lähtien.
Intendentti Kaisa Koiviston mukaan katselmus on laajin, mitä Suomessa on koskaan järjestetty jyrytettynä. Mukaan kelpuutettiin liki 30 ammattilaiselta yli 40 työtä. Vain pieni osa edustaa perinteistä lasimaalausta.
Monet julkiset työt nostavat näyttelyn taiteilijoista tunnetuimmiksi Mary Jane Gregoryn, Jari Hangassalon, Pekka Jauhiaisen, Veijo Murokkeen ja Teija Takalan.
Andrij Stasevskij tunnetaan lasimaalauksen opettajana Ikaalisten käsiteollisuusoppilaitoksen Kihniön toimipisteestä. Lisäksi ammattiin koulutetaan Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Puolet töistä
edelleen kirkkoihin
Koska lasimaalaus ei ole ollut meillä yhtä keskeinen taidemuoto kuin esimerkiksi Saksassa, ei sitä ole tutkittukaan. Näyttelyluetteloon on nyt koottu laajasti tietoa historiasta.
Suomella ei ollut varaa lasimaalauksiin vielä taidemuodon ensimmäisellä kansainvälisellä kukoistuskaudella, gotiikan aikana. Keskiajaltakin viitteitä on säilynyt varsin vähän, vaikka kirkkoja ilmeisesti somistettiin lasimaalauksilla.
Uusgotiikka toi 1800-luvulla lasimaalauksia sekä Keski-Euroopan että Suomen kirkkoihin. Meillä ne olivat useimmiten tuontitavaraa.
Jugendin aikana 1900-luvun alussa viehtymys lasimaalauksiin jatkui, mutta muodot muuttuivat. Useimmat työt valmistuivat tuolloin S. Wuorion lasimaalaamossa.
Moderni arkkitehtuuri on vieroksunut lasimaalauksia, mutta tilauksia on taas tehty viime vuosina. Tutkija Vesa Anttilan mukaan noin puolet lasimaalauksista sijoitetaan kirkkoihin, loput muihin julkisiin tiloihin, kuten oppilaitoksiin.