Nivala-Oulu Huomattava osa katsojien pariin pääsevistä jäähallien purkukiekoista pysähtyisi asiantuntijoiden mukaan 20-80 senttimetriä nykyistä korkeampaan suojalasitukseen.
Karkaistusta 12 millimetriä paksusta lasista näkyvyyttä haittaamaton suojaus voidaan toteuttaa jopa kolmen metrin korkeuteen kaukalon ylälaidasta mitattuna.
Suurimmassa osassa Suomen jäähalleista katsojia suojaava lasitus on nykyisin katsomoiden sivustoilla 80-100 senttimetrin korkuinen. Kansainvälisen jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan lasien korkeus on sivustoilla oltava 0,8-1,2 metriä ja päädyissä 1,6-2metriä.
Päädyissä on lisäksi oltava suojaverkot, jotka yleensä ovat neljän metrin korkuisia. Vain harvoilla paikkakunnilla on turvauduttu myös katsomon sivustoilla verkkoon.
Ulkokaukaloissa suojaverkkoja on poikkeuksetta vain kaukaloiden päädyissä ja ne ovat teräksisiä.
Pilkington Nivala Oy:n toimitusjohtajan Tarmo Vuolteenahon mukaan tarvittavat korotukset voitaisiin suuressa osassa jäähalleja tehdä jatkamalla nykyisiä tukipilareita lasin mitalla tai vaihtamalla pilarit uuden lasin korkuisiksi.
"Toki lasin tekijät vaihtavat mielellään kaikki lasit uusiksikin, mutta ei siihen ole ole tarvetta. Uskon, että 1,2-1,6 metriä korkean karkaistun lasin yli ei tule kuin joitakin ropelikiekkoja, jotka eivät vahingoita ketään", hän sanoo.
Liigahalleissa suojalasit ulottuvat Oulun Raksilan tapaan hiukan korkeammalle jo nyt, sillä karkaistu lasi tukeutuu alaosaltaan kaukalon rakenteisiin. Ne kestävät jääkiekkokaukaloiden Euroopan suurimman valmistajan Raita Sportin toimitusjohtajan Raimo Eskolan mukaan korkeammankin karkaistun lasin painon, mutta kaikki lasit pitäisi vaihtaa, koska jatkoksia ei voi tehdä.
"Suurin osa ongelmasta poistuisi jo sillä, että sivulasien minimikorkeus nostettaisiin 1,2 metriin. Yli 1,6 metrin nouseva lasiseinä vaatii kaukalon rakenteiden jäykentämistä, mikä lisää pelaajien loukkaantumisriskiä taklaustilanteessa. Monitoimihalleissa lasituksen painon takia toistuva purkaminen aiheuttaa omat vaikeutensa. Siksi Hartwall Areenassa madallettiin päätylasit 1,6 metrisiksi tälle kaudelle", Raimo Eskola huomauttaa.
Suojalasituksen korotuskustannukset jäävät Raimo Eskolan mukaan 150-200 euroon neliöltä. Suurin osa jäähalleista selviäisi siten 5 000-10 000 euron lisäkuluilla. Summaa pienentää se, että useimmissa pienemmissä jäähalleissa sivukatsomo on vain toisella sivulla.
Kärppien korvattavaksi tulleeseen kiekkovahinkoon verrattuna kulut jäävät kuitenkin pieniksi. Oulun käräjäoikeuden tuomion mukaan Kärppien ja sen vakuutusyhtiön Lähivakuutuksen kokonaiskulut nousevat omat asianajajakulut mukaan laskien 66 163 euroon.
Happea vedettävä
Raksilan jäähallin hallipäällikkö Veikko Torkkel painottaa, että suojalasituksen korottaminen ei ole kynnyskysymys yhdellekään suomalaiselle jäähallille.
Hän haluaa kuitenkin, että uudet ohjeet tulisivat koko valtakuntaa kattavana. Oululle sopisi hyvin pikaohjeistuskin, sillä jäähallin remontti alkaa 14. huhtikuuta.
"Me emme mielestäni voi toimia asiassa omatoimisesti. SM-liigan pitää linjata asia", sanoo Torkkel.
SM-liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaara haluaa puolestaan ottaa kunnolla happea asiassa.
"Mitä se auttaisi, jos vaatisimme esimerkiksi 20-30 senttimetriä nykyistä korkeampia suojalasituksia ? Kiekko voi lentää senkin jälkeen katsomoon ja käräjäoikeus taas todeta, että kysymyksessä on lajin oma sääntö. Tämä asia pitää ratkaista siten, että vakuutusyhtiöiden edustajatkin ovat mukana. Tämän kevään aikana ei ohjeistusta ole luvassa", hän toteaa.
Lähivakuutuksen osastopäällikkö Petri Heikkinen ennakoi jo kiekkovahingon tuomiopäivänä, että vakuutusyhtiöt tulevat jatkossa kiristämään kiekkovakuutustensa ehtoja, jos käräjäoikeuden ratkaisu kestää ylemmissä oikeusasteissa.
Lausunnosta voi päätellä sen, että Kärpät tulee valittamaan tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.