Myllytullin Lasaretinsaaren asemakaavan muutosluonnos on asetettu nähtäville 15.6.-31.8. väliseksi ajaksi mielipiteitä varten.
On aika hylätä kaavanmuutos, joka perustuu tavoitteeseen ”kehittää aluetta korkeatasoisena ja viihtyisänä keskustaan tukeutuvana asunto- ja työpaikka-alueena”. Tavoite on kovin kaunis, mutta se ei sovi Hupisaarille.
Lasaretinsaari kuuluu Oulujoen suiston kaupunkipuistoon ja on osa arvokasta puisto- ja virkistysaluetta. Alue voitti Oulun läänin rakennussuojelupalkinnon, Viisikanta-palkinnon, vuonna 2003 sekä vuoden ympäristörakenne -kilpailun vuonna 2005. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (7.12.2016)
Lasaretinsaari on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Onhan alue rakentunut nykymuotoonsa 1600-luvulta lähtien.
Vastustamme tämän historiallisen alueen muuttamista kerrostaloalueeksi.
Oulun kaupunginvaltuuston 20.6.2016 hyväksymän yleiskaavan mukaan kyseessä on julkisten palveluiden alue (PY), jolle lisäksi saa sijoittaa palvelujen yhteyteen soveltuvia työpaikan toimintoja ja vähäisessä määrässä myös asumista.
Esitetty rakennusoikeuden lisäys (11 245 neliömetriä) verrattuna nykyiseen (13 470 neliömetriä) on kuitenkin lähes kaksinkertainen eikä asumisen osuutta tästä (enintään 49 %) voi mitenkään pitää vähäisenä. Asumisrakentamisen laajuus on siis räikeästi yleiskaavan vastainen.
Kuten arkkitehtikilpailun voittaneen ”Iso Halin” havainnekuvista ilmenee, jäävät suojellut rakennukset täysin näkymättömiin kerrostalojen taakse sekä Kasarmintieltä että Hupisaarten puolelta katsottuna. Korkeat rakennukset ulottuvat aivan Hupisaarten puiston rajaan kiinni, ja Lohiportaan ja ravintola-rakennuksen välinen nurmialue puolittuu nykyisestä.
Suunniteltu 8-kerroksinen torni Lasaretinsillan kupeessa rikkoo myös pahasti alueen harmonisen ilmeen.
Tontin ahtauden vuoksi jouduttaisiin myös tontin ulkopuolista puistoaluetta käyttämään pysyvästi rakennusten huoltoon.
Laajamittainen kerrostalorakentaminen ei siis anna lisäarvoa historiallisen alueen suojeluun eikä puistoon, vaan päinvastoin hävittää suojelualueen ja luonnonympäristön arvoja ja on siten vastoin MRL 54 §:n vaatimuksia. Rakentaminen myös ahtauttaa nykyisten julkisten palvelujen toimintaympäristöä.
Alueen maanomistajan, Hengitysliitto ry:n, tavoittelema taloudellinen hyöty ei ole riittävä peruste kaavanmuutoksiin eikä oikeuta yleiskaavan vastaiseen toimintaan.
Suojeltujen rakennusten saneeraukseen on Hengitysliitto ry saanut RAY:n (nyk. STEA) tuen. Hengitysliitto ry saa toimintaansa edelleen runsasta julkista tukea, minkä vuoksi suojelualueella ”rahastamista” on pidettävä erityisen moitittavana.
Mikäli Lasaretinsaarelle halutaan uudisrakentamista, on sen oltava yleiskaavan mukaista, pienimuotoista ja alueen muuhun rakennuskantaan sopivaa.
Näillä perusteilla esitämme Lasaretinsaaren asemakaavan muutosluonnoksen hylkäämistä.
Heli Lehtonen
Marja Rysä
Taina Pitkänen-Koli
Anna-Maria Kantola
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.