La­sa­re­tin ar­vo­alueel­le suun­ni­tel­laan uusia asun­to­ja ja toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia Oulussa

Kulttuurihistorialliseen ympäristöön suunnitellaan täydennysrakentamista. Kaavamuutos alkuun, arkkitehtuurikilpailu käynnissä.

Uutta rakentamista suunnitellaan kanavanrantaan ja uudisrakennuksen taakse Tuiran suuntaan. Maaliskuussa valmistuneessa Myllytullivisiossa kanavanrannan asuntoja oli hahmoteltu näin.
Uutta rakentamista suunnitellaan kanavanrantaan ja uudisrakennuksen taakse Tuiran suuntaan.
Uutta rakentamista suunnitellaan kanavanrantaan ja uudisrakennuksen taakse Tuiran suuntaan.
Kuva: Jukka Leinonen

Myllytulliin kuuluvassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Lasaretinsaaressa uusi ja vanha on onnistuttu yhdistämään poikkeuksellisen hyvin. Näistä ansioista se on jopa palkittu.

Nyt aluetta halutaan täydentää yhtä ansiokkaasti.

Viime viikolla polkaistiin käyntiin arkkitehtuurikutsukilpailu asunto- ja toimistorakennusten suunnittelusta ja tiistaina yhdyskuntalautakunta päätti Lasaretinsaaren asemakaavanmuutoksen aloittamisesta.

Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt alueen maanomistaja Hengitysliitto ry. Rakennusteho Group Oy on tehnyt maanomistajan kanssa esisopimuksen alueesta.

Tavoitteena on kehittää aluetta korkeatasoisena ja viihtyisänä keskustaan tukeutuvana asunto- ja työpaikka-alueena.

Alue on oululaisittain poikkeuksellisen merkittävä. Arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunnassa on siksi myös museon edustaja katsomassa kulttuurihistoriallisten arvojen perään.

Maaliskuussa valmistuneessa Myllytullivisiossa kanavanrannan asuntoja oli hahmoteltu näin.
Maaliskuussa valmistuneessa Myllytullivisiossa kanavanrannan asuntoja oli hahmoteltu näin.

Kahden presidentin kotisaari

Lasaretinsaari kuului alunperin lahjoitusmaihin, jotka Ruotsin kruunu luovutti Oulun kaupungille 1610.

Rysänsaaren nimen alue sai, kun Rysän suku perusti saareen yksityisen olutpanimon ja viinanpolttimon.

1600-luvulla tärkeä osa saaren elinkeinotoimintaa oli lohen- ja siianpyynti, sillä Merikosken tärkeimmät kalastuspadot sijaitsivat saaren edustalla.

Kruunu kielsi vuonna 1776 yksityisen viinanpolton ja perusti Lasaretinsaareen kruununpolttimon. Polttimosaaren nimi otettiin käyttöön, mutta itse polttimotoiminta jäi lyhytaikaiseksi, kun valtio joutui luopumaan monopolistaan.

Vuosina 1791–1833 Lasaretinsaaressa asuivat ja työskentelivät useat Oulun läänin maaherrat ja myös saaren nimi vaihtui Maaherransaareksi.

Vuonna 1834 saareen sijoitettiin lääninsairaala, joka oli tuhoutunut Oulun palossa vuonna 1822. Toisen maailmansodan jälkeen alueella toimi sotilassairaala ja puolustusvoimien esikunta.

Lasaretinsaaressa on asunut myös kaksi Suomen presidenttiä – K.J. Ståhlberg ja Martti Ahtisaari. Muitakin mielenkiintoisia persoonia löytyy, muun muassa Johan ”Nukuttaja” Näyhä sekä Naima Kurvinen, joka on Toivo Kärjen täti.

Syksyllä 1998 Hengitysliitto Heli ry osti puolustusvoimilta Pohjan sotilassairaalan ja Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunnan rakennukset ja tontin.

Lokakuussa 2005 Rakennusteollisuus ry:n tuoteteollisuusjaosto ja Puutarhaliitto palkitsivat Lasaretinsaaren vuoden ympäristörakenteena.

Ilmoita asiavirheestä