Perj. 7-1-16 L. -4º Pilv. 8. Kävin saunassa. Nimipäiväni.
Näin kirjoitti 14-vuotias Eljas päiväkirjaansa tammikuun seitsemäntenä 1916. Nyt päiväkirja on esillä Oulun maakunta-arkiston asiakirjanäyttelyssä.
"Lapsen askelin - lapsuutta sadan vuoden takaa" varustettuna merkinnällä Eljas Aukusti Kurttion arkisto. Ba:1.
Näyttely on koottu viranomais- ja yksityisarkistoista löytyneistä lapsia koskevasta aineistosta. Mukana on muun muassa valokuvia, lasten kirjeitä ja dokumentteja synnytyslaitokselta koulutodistuksiin.
"Lasten omia asiakirjoja on säilynyt aika vähän", kertoo Oulun maakunta-arkiston tutkija Satu Karhu. Päiväkirjojen ja muiden dokumenttien tallettaminen on myös jonkin verran vanhempien ja aikuisten vastuulla.
"Alle kymmenvuotias ei osaa laittaa omia asiakirjojaan talteen."
Sun. 9-1-16 L. -7º P. 10. Tänään täytän 14 vuotta!
Näyttelyssä valotetaan myös julkista huolenpitoa. "Aina ei ollut perhettä, joka olisi lapsesta huolehtinut", Karhu muistuttaa.
Maaseudulla varhaisimpia huoltomuotoja olivat ruotukierto ja huutolaissijoitukset. Ensimmäiset kunnalliset lastenkodit perustettiin 1880-luvulla.
Syntymästä kertova näyttelyn osa paljastaa myös terveydenhuollossa ja elintasossa tapahtuneen valtavan kehityksen. Vuonna 2001 syntyneen lapsen odotettavissa oleva elinikä on huimat 30 vuotta pidempi kuin sata vuotta sitten syntyneellä.
Kesk. 12-1-16 L. -18º P. 8. Aurinko näkyi ensikerran tänään tänävuonna.
Näyttelyyn on koottu kuvia arkisista asioista. Ne olivat kuitenkin hankalasti löydettävissä. Karhu mainitsee esimerkkinä työkuvat maaseudulta.
"Maaseudulla oli aivan normaalia, että lapset ottivat osaa töihin, mutta kuvia tästä ei juuri löydy."
Osaltaan puute johtuu siitä, että työtä ei kuvattu. Kun kuvassa joskus harvoin käytiin, laitettiin pyhäpuvut päälle ja poseerattiin perheenä. Karhu tosin huomauttaa, että sama trendi jatkuu nykyäänkin: kuvia otetaan enimmäkseen juhlapäivinä. Aivan tavallinen arki on edelleen poikkeuksellista kuvattavaa.
Perj. 14-1-16 L. -15º Koulu alkaa tänään klo 12 pvällä. - Olen lukenut läksyt ensikerran v1916.
Yksi nykyään niin yleinen lasten elämän osa näyttelystä kuitenkin puuttuu: harrastukset. Syykin on selvä:
"Järjestäytynyt harrastustoiminta alkoi vasta pitkällä 1900-luvun puolella", Satu Karhu kertoo.
Harrastivathan lapset toki sata vuotta sitten: pelasivat, hiihtivät ja luistelivat. Organisoitua toimintaa ei kuitenkaan ollut, eikä kukaan kai tullut kuvanneeksi lapsia luistelemassa.
Ehkä näyttelyn opetus onkin tässä. Tuleville polville voisi tallettaa kuvia kodin arjesta, lasten jääkiekkoharjoituksista ja pihaleikeistä. Ja mitä tavallisempi aihe, sen parempi.
Lapsen askelin - lapsuutta sadan vuoden takaa -näyttely on Maakunta-arkistossa avoinna toistaiseksi