Kouluruoka: Oulun kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa tar­joil­lun oudon ha­jui­sen jau­he­li­ha­kei­ton syy selvisi

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Kolumni: Tapasin Teuvo Hak­ka­rai­sen Brys­se­lis­sä ja kysyin, ha­luaa­ko hän yhä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lap­si­so­ti­las yksi Stoolin san­ka­reis­ta

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin (1804-1977) syntymän 200-vuotisjuhlapäivää vietettiin Kalajoella laskemalla seppele kreivi Wilhelm von Schwerinin haudalle Kalajoen kirkkomaalla.

Kreivin hauta. Kalajoen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aila Siirilä ja kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali laskivat seppeleen Vänrikki Stoolin tarinoissa esiintyvän 15-vuotiaan ruotsalaissotilaan kreivi Wilhelm von Schwerinin haudalle Runebergin päivänä.
Kreivin hauta. Kalajoen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aila Siirilä ja kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali laskivat seppeleen Vänrikki Stoolin tarinoissa esiintyvän 15-vuotiaan ruotsalaissotilaan kreivi Wilhelm von Schwerinin haudalle Runebergin päivänä.
Kuva: Ilkka Lappalainen

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin (1804-1977) syntymän 200-vuotisjuhlapäivää vietettiin Kalajoella laskemalla seppele kreivi Wilhelm von Schwerinin haudalle Kalajoen kirkkomaalla.

Moni nykykalajokisista, saatikka ulkopaikkakuntalaisista, varmaan ihmettelee, mikä tuo sankari von Schwerin oikein oli miehiään. Hänet löytää Runebergin kuuluisimmasta teoksesta Vänrikki Stoolin tarinoista. Teoksen ensimmäinen painos oli kuitenkin häntä paitsi.

Wilhelm von Schwerinin ovat ikuistaneet maalauksiinsa myös suuret suomalaiset taidemaalarit Helene Schjerfbeck ja Albert Edelfelt.

Nykyaikana 15-vuotiaana sotaan osallistunutta von Schwerinin kaltaista sankaria kutsuttaisiin lapsisotilaaksi. Hän osallistui Suomen sotaan ruotsalaisten joukoissa. Ruotsalaisen ylhäisöperheen vesan taistelut eivät kestäneet kuin vajaat kuukauden päivät, kun hän haavoittui ja kuoli.



Sankari piti löytää


Ruotsi hävisi viimeisimmän käymänsä sodan, Suomen sodan Venäjää vastaa 1808-1809. Sodan seurauksena Suomi irrotettiin Ruotsin vallasta ja liitettiin osaksi Venäjää.

Häpeäksi koetusta tappiosta Ruotsissa haluttiin kuitenkin löytää edes jotain sankarillista. Tämän aukon paikkasi runoilija Erik Gustaf Geijer, joka kirjoitti von Schweriniä ihannoivan runon. Suomessa tämän tehtävän hoiti Runeberg Vänrikki Stoolin tarinoissa, jossa hän nojasi ruotsalaisen Gustaf Adolf Montgomeryn kirjoittamaan Suomen sodan historiaan.

Wilhelm von Schwerin ilmestyi vasta Vänrikki Stoolin tarinoiden toiseen painokseen vuonna 1860. Ensimmäisessä painoksessa (1848) Runeberg arvosteli Ruotsin sodanjohtoa ja arvosti venäläisiä.

Krimin sota (1853-1855) antoi pontta skandinaavisuuden nousulle Suomessa. Sen seurauksena tarinoiden toiseen painokseen Runeberg kelpuutti runon ruotsalaisesta sotilaspojasta von Schwerinistä. Tämä kuva maansa puolesta uhrautuvasta nuorukaisesta vaikuttikin nuorten aatemaailmaan sukupolvien ajan.

Wilhelm von Schwerin, joka oli merkittävän valtiopäiväedustajan poika, meni jo 13-vuotiaana kuninkaalliseen Karlbergin sota-akatemiaan. 15-vuotiaana 11.7.1808 hänestä tuli Svean tykistörykmentin aliluutnantti ja kaksitykkisen patterin päällikkö. Elokuun lopussa 1808 hänet lähetettiin Suomen sodan rintamalle Kristiinankaupunkiin.



Ruumis jäi kirkon alle


Tarinat kertovat von Schwerinin yltiöpäisestä, kylmästä, suorastaan rämäpäisestä rohkeudesta, joka ylitti itsesuojeluvaiston. Siitä, kuinka tämä nuorukainen omalla esimerkillään ja kuolemaa uhmaten puski vihollista vastaan tilanteessa, jossa Ruotsin armeija oli alamaissa.

Pari viikkoa siitä, kun von Schwerin tuli Suomeen, hän haavoittui ensimmäisen kerran Oravaisten taistelussa ja pian sen jälkeen toisen kerran. Perääntyvät ruotsalaisjoukot veivät hänet mukanaan Kalajoelle, missä hän sai haavakuumeen. Hän kuoli Matturaisen talossa 27.9.1808.

Ruumis haudattiin Kalajoen kirkkomaahan, nykyisen kirkon kohdalle. Maalliset jäämistöt ovat jääneet kirkon alle. Hautamuistomerkki pystytettiin kirkon viereen.

Ruotsissa vaalitaan yhä von Schwerinin muistoa Tukholman Strandvägenin varrella, lähellä Djurgårdenia sijaitsevassa Schwerinien kodissa. Siellä säilytetään muun muassa kopiota nuorukaisen viimeisestä kirjeestä, jonka hän lähetti vanhemmilleen Kruunupyystä.